Saavutettavuustyökalut

Uutinen 25.9.2009

EU:n tavoitteena uusi kunnianhimoinen ilmastosopimus

copenhagenJoulukuussa järjestettävä Kööpenhaminan ilmastokokous on viimeinen etappi uutta ilmastosopimusta koskevissa neuvotteluissa. Kuva: Euroopan komissio.

Yksi EU:n suurimmista haasteista tänä vuonna tulee olemaan Kööpenhaminassa joulukuun 7. – 18. päivä järjestettävä YK:n ilmastokokous. Kokouksen tavoitteena on saada aikaan uusi maailmanlaajuinen ilmastosopimus, jossa määritellään päästöjen vähennystavoitteet vuoden 2012 jälkeiselle ajalle.

EU on joulukuussa Kööpenhaminassa järjestettävässä ilmastokokouksessa haastavan paikan edessä, sillä sen tavoitteena on aikaansaada merkittäviä päästövähennyksiä edellyttävä sopimus. Vastikään toiselle kaudelle valittu komission puheenjohtaja José Manuel Barroso on nostanut ilmastonmuutoksenhillitsemisen yhdeksi EU:n tärkeimmistä pitkän aikavälin tavoitteista. Myös EU-maiden ulkoministerit ovat näkyvästi puoltaneet EU:n roolia ilmastonmuutostalkoiden suunnannäyttäjänä.

Yhteisymmärryksen saavuttaminen Kööpenhaminassa on tärkeää, jotta uusi sopimus saadaan ratifioitua ennen Kioton pöytäkirjan umpeutumista vuonna 2012. Uuden sopimuksen ratifioinnin ja täydentävien määräysten aikaansaamisen on arveltu vievän 2-3 vuotta. Tämä tarkoittaa, että yhteisistä tavoitteista sopimisella alkaa jo olla kiire. Yhteisymmärryksen pääseminen Kööpenhaminassa ei tule olemaan helppoa, sillä ilmaston lämpenemisen rajaaminen tulevaisuudessa korkeintaan kahteen asteeseen vaatii maailmanlaajuisesti paljon nykyistä tehokkaampia toimia.

YK:n tasolla ensimmäinen ilmastosopimus saatiin aikaiseksi vuonna 1994. Sitä täydentämän laadittiin vuonna 2005 voimaan tullut Kioton pöytäkirja, jossa määritellään tarkat tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Kioton pöytäkirjan mukaan kehittyneiden maiden tulee vuosien 2008 – 2012 aikana vähentää kuuden kasvihuonekaasupäästöjä yhteensä 5,2 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Yksittäisten valtioiden päästöjen vähennysvelvoitteet on lisäksi määritelty erikseen. Suomen kohdalla velvoitteena on päästöjen pitäminen vuoden 1990 tasolla.

Kioton ilmastosopimuksen suurimpina ongelmina on pidetty Yhdysvaltojen jättäytymistä sopimuksen ulkopuolelle sekä päästövähennysten rajaamista koskemaan ainoastaan kehittyneitä maita. EU:n tavoitteena Kööpenhaminassa on saada aikaan sopimus, jossa huomioidaan myös kehitysmaiden kasvava osuus kasvihuonekaasujen tuottajana. Kehitysmaiden saaminen mukaan päästöjen vähennystalkoisiin edellyttää sitä, että kehittyneet maat ovat valmiita kustantamaan osansa kehitysmaiden päästöjen leikkauksista. EU:n komissio otti asiassa askeleen eteenpäin esitellessään syyskuun alussa raportin kehitysmaiden päästöjen vähennyksen rahoittamisesta. Kööpenhaminassa avoinna ovat kysymykset siitä ketkä rahoitukseen osallistuvat ja miten.

Avoinna on myös kysymys siitä, miten paljon kehittyneet maat ovat valmiita päästöjä vähentämään. EU -maat sitoutuvat vuonna 2007 leikkaamaan päästöjään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Kööpenhaminassa EU:n yhteisenä tavoitteena on pyrkiä vielä kunnianhimoisempaan tavoitteeseen ja saada aikaan sopimus, jossa kehittyneet maat velvoitetaan vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Talouden taantuman vuoksi rahahanat ovat tiukalla, ja nähtäväksi jää miten lähelle EU:n toivomaa tulosta Kööpenhaminassa päästään.

Lisätietoja:

EU:n esitys päästöjen vähentämisen rahoittamisesta kehitysmaissa (englanniksi)

Britanian, Ranskan, Ruotsin, Suomen, Tanskan ja Espanjan ulkoministerien avoin kirje ilmastonmuutoksen puolesta (10.9.2009)

Eurooppatiedotuksen ilmasto- ja energiapaketti

Euroopan komission ilmastonmuutosta käsittelevä sivusto (englanniksi)

 

Seuraa meitä