Saavutettavuustyökalut

Uutinen 21.10.2009

Suomen EU-maksut kasvoivat vuonna 2008

EuroEU-jäsenyys maksaa 60 euroa jokaiselle suomalaiselle. Kuva: Euroopan komissio.

Komissio julkisti syyskuussa vuoden 2008 talousraportin. Raportin mukaan Suomen nettomaksuosuus on kasvanut edellisestä vuodesta 46 prosentilla 319 miljoonaan euroon, mikä tekee noin 60 euroa asukasta kohden. Suomi on kuitenkin nettomaksajien häntäpäässä. Suurimmat maksajat suhteessa bruttokansantuloon ovat Alankomaat ja Ruotsi.

Komission julkaiseman talousraportin mukaan Suomen nettomaksuosuus vuonna 2008 oli 318,5 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin 0,17 % bruttokansantulosta. Suomen väkiluvulla jaettuna nettomaksuja kertyi 60 euroa asukasta kohden. Nettomaksu oli 146,5 miljoonaa euroa suurempi kuin vuonna 2007, jolloin se oli 172 miljoonaa euroa.

Jäsenmaiden maksut EU:lle perustuvat maiden bruttokansantuloon. Suomen maksu on kasvanut, mikä selittyy muun muassa Suomen talouskasvulla, joka on ollut selvästi EU:n keskiarvoa nopeampaa vuosina 2004–2007. Suomen bruttokansantulo asukasta kohden laskettuna ja ostovoimakorjaus (PPS) huomioon ottaen oli 115,9 prosenttia 27 EU-maan keskiarvosta vuonna 2008.

Suomen maksut ovat kasvaneet myös EU:n 2004 ja 2007 laajenemisten seurauksena, kun budjetti kokonaisuudessaan on suurentunut. Vuonna 2003 EU-budjetin loppusumma esimerkiksi oli 89 miljardia euroa, kun taas vuonna 2008 se oli jo kasvanut 130,9 miljardiin euroon.

Kuinka nettomaksuosuus lasketaan?

Nettomaksuosuus lasketaan tiiviisti selvitettynä niin, että Suomen maksuista EU:n budjettiin vähennetään EU:n budjetista saadut maksut. Tästä laskelmasta tosin puuttuvat esimerkiksi tullimaksut ja tullien keräämisestä saatavat kantopalkkiot, jotka kulkevat Suomen ja EU:n välillä. Suomi siis kerää omien alueiden kautta tulevat tullimaksut itse, mutta ne luetaan EU-budjettiin suoraan osaksi EU:n omia varoja eivätkä siten kuulu kansallisiin maksuihin. Lisäksi laskelmassa ei huomioida EU:n ulkosuhdebudjettia ja Euroopan kehitysrahastolle suunnattuja varoja, joilla rahoitetaan esimerkiksi EU:n ulkopuolinen kehitysyhteistyö. Nettomaksuosuuksissa ei näy esimerkiksi niiden työntekijöiden osuus, jotka työskentelevät EU:n palveluksessa, mutta asuvat Suomessa. He kuitenkin saavat tulonsa EU:lta ja käyttävät sen Suomessa, kuten Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) työntekijät Helsingissä.

Nettomaksulaskelma käsittää vain rahamäärät, jotka kulkevat EU-maasta toiseen tukien ja muiden määrärahojen muodossa. Suomen maksumiehen aseman arvioiminen laskemalla absoluuttisia rahamääriä on ongelmallista siksi, että Suomi hyötyy EU:sta monella muullakin tavalla, kuten pääsystä sisämarkkinoille, yhteisestä valuutasta sekä rauhasta ja vakaudesta. Suomen huomattavassa talouskasvussa syynsä on osaksi EU-jäsenyydellä.

Suomi maksaa vähiten vauraista jäsenmaista

Suomen nettomaksuasemaa arvioitaessa on syytä tarkastella komission laskelmia, sillä ne ovat vertailukelpoisia suhteessa muihin maihin. Laskelmat osoittavat, että BKT-maksuosuuden perusteella suurimpia nettomaksajia EU:ssa vuonna 2008 olivat Alankomaat, Ruotsi, Saksa, Italia ja Tanska.

Jäsenmaksut määräytyvät bruttokansantulon ja arvonlisäkertymän mukaan, lisäksi kaikkien EU-maiden maksuihin vaikuttaa myös Iso-Britannialle 80-luvulla sovittu maksualennus.

EU:n budjetti eroaa jäsenmaiden talousarvioista

EU:n noin 133 miljardin suuruinen vuoden 2009 talousarvio jakaantuu kuuteen eri osa-alueeseen, joista suurimmat liittyvät maatalouteen (42 %) ja EU:n kilpailukyvyn ja työllisyyden eli kestävän kasvun kehittämiseen (45 %). Maatalouden määrärahoista 73 % jaetaan tulotukena maatalousyrittäjille. Kestävän kasvun määrärahoista yli 61 % ohjataan vähiten kehittyneille alueille ja jäsenvaltioille muiden etumatkan kuromiseksi. Loput budjetin sektoreista ovat hallinto, EU maailmanlaajuisena toimijana ja kansalaisuus, vapaus, turvallisuus sekä oikeus.

Suomen budjettiin (46 miljardia euroa vuonna 2008) verrattuna talousarvio vaikuttaa suurelta, mutta se on moninkertaisesti suurten valtioiden talousarvioita pienempi (Saksa ja Ranska, molemmat noin 1100 miljardia euroa). Arvion mukaan vuonna 2009 Suomi maksaa EU:n budjettiin 1 825 miljoonaa euroa. Suomen tuloiksi EU:lta arvioidaan 1 172 miljoonaa euroa, joista valtaosa eli 895 miljoonaa euroa suunnataan maatalouteen. EU:n budjetista päättää Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto komission ehdotuksen pohjalta. EU:n talousarvio ei voi olla alijäämäinen. Kaikki EU:n menot on siis katettava tuloilla, joita saadaan pääosin bruttokansantuloon perustuen jäsenmailta. Muita pääasiallisia tuloja ovat tulli- ja maataloustuotteiden tuontimaksut sekä arvonlisäverotulot.

Lisätietoa

Komission vuoden 2008 talousraportti (englanniksi)

EU:n talousarvio vuodeksi 2009

EU:n rahankäyttö – Myytit nurin

 

 

Seuraa meitä