Saavutettavuustyökalut

Uutinen 16.12.2009

Eurooppa-neuvoston asema vahvistui unionissa

Eurooppa-neuvosto kokoontui joulukuussa.EU:n jäsenvaltioiden ja niiden hallitusten päämiehistä sekä komission puheenjohtajasta koostuva Eurooppa-neuvosto kokoontuu yleensä neljä kertaa vuodessa. Kuva: Euroopan unionin neuvosto.

Viime viikolla kirjattiin jälleen pieni pala Euroopan unionin historiaa. Eurooppa-neuvosto piti 10.–11. joulukuuta ensimmäisen kokouksensa EU:n virallisena toimielimenä. Virallinen asema tuo neuvostolle lisää valtaa.

Kokouksen päätelmissä Eurooppa-neuvosto huomioi historiallisen muutoksen ja kuvasi unionin saavan uuden perussopimuksen ansiosta vakaan ja pysyvän toimielinrakenteen. Neuvosto pyrkii varmistamaan Lissabonin sopimuksen täysimääräisen täytäntöönpanon erityisesti perustamalla Euroopan ulkosuhdehallinnon ja hyväksymällä kansalaisaloitteita koskevan lainsäädännön.

Taloudellisen tilanteen katsottiin osoittavan vakautumisen merkkejä, mutta epävarmuutta nähtiin esiintyvän edelleen. Neuvosto pitikin tärkeänä, että taloutta tukevia politiikkoja jatkettaisiin, kunnes voitaisiin olla täysin varmoja siitä, että elvytys on onnistunut.

Eurooppa-neuvosto vahvisti lisäksi EU:n ja sen jäsenvaltioiden olevan valmiit myöntämään rahoitusta ilmastonmuutoksen estämiseen vuosittain 2,4 miljardia euroa vuosiksi 2010–2012. Neuvosto katsoo, että kaikkien maiden yhteisenä tavoitteena on oltava maapallon lämpenemisen pysyminen tieteellisesti perustellun kahden celsiusasteen rajan alapuolella.

Neuvoston päätöksistä oikeudellisesti sitovia

Eurooppa-neuvoston keskeisin tehtävä on edelleen unionin yleisten poliittisten linjausten ja painopisteiden määrittely. Unionin ”suurista linjoista” vastaavat siis jäsenvaltioiden ja niiden hallitusten päämiehet sekä Eurooppa-neuvoston ja komission puheenjohtajat. Lissabonin sopimuksen mukaan neuvoston tulee tehdä ratkaisunsa yhteisymmärryksessä.

Fredrik ReinfeldtEU-puheenjohtajamaa Ruotsin pääministerillä Fredrik Reinfeldtilla oli vetovastuu vielä joulukuun huippukokouksessa. Tammikuusta 2010 lähtien Eurooppa-neuvoston kokouksia valmistelee ja johtaa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy. Kuva: Euroopan unioni.

Merkittävä muutos Eurooppa-neuvoston toimivaltaan on sen kyky tehdä oikeudellisesti sitovia päätöksiä. Eurooppa-neuvosto voi rajatuin valtuuksin muuttaa perussopimuksia ilman hallitustenvälistä konferenssia. Sillä on myös oikeus tietyin edellytyksin muuttaa neuvoston päätöksentekomenettelyjä siten, että päätökset tehdään yksimielisyyden sijaan määräenemmistöllä.

Eurooppa-neuvosto ei toimi lainsäätäjänä. Se kuitenkin keskustelee – kuten aiemminkin – neuvoston lainsäädäntötyössä ilmenevistä ongelmista. Täten neuvoston toiminnalla voi olla unionin lainsäädäntötyötä ohjaava vaikutus.

Lissabonin sopimuksen tultua voimaan Eurooppa-neuvosto voi myös eräillä tavallisen lainsäätämisjärjestyksen kattamilla aloilla tehdä päätöksiä ns. hätäjarrumekanismeissa. Kyseessä on menettely, joka sallii jäsenvaltion pyytää lakiesityksen saattamista Eurooppa-neuvoston käsiteltäväksi, jos jäsenvaltio katsoo esityksen vaarantavan elintärkeät etunsa. Lisäksi Eurooppa-neuvosto tekee päätöksiä nimitysasioista. Se muun muassa nimittää puheenjohtajansa.

Eurooppa-neuvosto kokoontuu neljä kertaa vuodessa, mutta Lissabonin sopimuksen myötä puheenjohtaja voi kutsua koolle ylimääräisen kokouksen, jos tilanne sitä vaatii. Eurooppa-neuvoston kokouksia valmistellaan yleisten asioiden neuvostossa.

Kenelle lautanen katetaan?

Perustuslain mukaan unionissa tehtävien päätösten kansallisesta valmistelusta ja niihin liittyvistä Suomen toimenpiteistä vastaa valtioneuvosto. Tästä syystä valtioneuvosto päättää myös Suomen edustuksesta Eurooppa-neuvostossa.

Angela Merkel ja Matti VanhanenPääministeri Matti Vanhanen edusti Suomea joulukuun huippukokouksessa. Kuva: Euroopan unionin neuvosto.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan mukaan valtioneuvoston toimivalta ulottuu unionin koko toimialalle. Toimivalta kattaa myös kaikki Eurooppa-neuvostossa käsiteltävät unionin yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan kuuluvat kysymykset. Näillä perusteilla Suomen jäsen Eurooppa-neuvostossa ja Suomen edustaja Eurooppa-neuvoston kokouksissa on eduskunnalle vastuunalainen pääministeri.

Valtioneuvosto toimii kuitenkin läheisessä yhteistyössä tasavallan presidentin kanssa, kun Eurooppa-neuvostossa esille tuleviin merkittäviin unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisiin kysymyksiin muodostetaan kantoja. Lisäksi valtioneuvosto huolehtii siitä, että tasavallan presidentin tietoon saatetaan asianmukaisesti Euroopan unionissa kulloinkin esillä olevat ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiat.

Lisätietoa:

Valtioneuvoston selvitys Lissabonin sopimuksen tuomista muutoksista Eurooppa-neuvoston toimintaan.

Eurooppa-neuvoston päätelmät 10.–11.2009.

Seuraa meitä