Saavutettavuustyökalut

Uutinen 9.3.2010

Tampereelta Tukholmaan, Amsterdamista Lissaboniin

HolmlundSisäinen turvallisuus on eurobarometrien mukaan yksi keskeisimpiä alueita, jolla kansalaiset odottavat EU:n puitteissa tapahtuvalta yhteistyöltä konkreettista lisäarvoa, totesi sisäministeri Holmlund Turussa.

EU:n yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa tiivistyy Lissabonin sopimuksen myötä. Euroopan parlamentti tulee mukaan päätöksentekoon myös tällä alalla, ja toimintaa tehostetaan muun muassa uuden komissaariviran avulla.

Euroopan talousyhteisön kivijalkana olivat alunperin tulliliitto sekä asteittain toteutettavat yhteismarkkinat. Aluksi luotiin yhteiset politiikat maataloudelle, liikenteelle, työvoiman liikkumiselle ja talouden tärkeille aloille. Sisämarkkinoiden luominen oli seuraava askel kohti yhtenäisempää Eurooppaa. Maastrichtin sopimuksen myötä unionin kauppaan ja sisämarkkinoihin pohjautuva yhteistyö laajeni uusille aloille, mukaan tulivat ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä oikeus- ja sisäasiat.

Oikeus- ja sisäasioiden yhteistyö Euroopan unionissa on tiivistynyt 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Suomen EU-puheenjohtajakaudella syksyllä 1999 pidetyssä Tampereen huippukokouksessa luotiin ensimmäinen kunnianhimoinen ohjelma, joka asetti viisivuotistavoitteet oikeus- ja sisäasioiden yhteistyölle. Sen jälkeen niin sanottu Haagin ohjelma antoi puitteet seuraavalle viisivuotiskaudelle. Viime vuoden joulukuussa hyväksyttiin Tukholman ohjelma, jolla määritellään yhteistyön tavoitteet ja painopisteet vuoteen 2014 saakka.

Tukholman ohjelman keskeisenä päämääränä on varmistaa kansalaisten perusoikeuksien toteutuminen ja vahvistaa kansalaisten turvallisuutta. Ohjelman tavoitteita ovat muun muassa EU:n liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen, lasten oikeuksien strategian aikaansaaminen sekä rikoksen uhrien, syytettyjen ja epäiltyjen oikeuksien vahvistaminen. Tavoitteena on myös EU:n sisäisen turvallisuuden strategian laatiminen.

Joulukuussa 2009 voimaantullut uusi perussopimus eli Lissabonin sopimus jatkaa jo Amsterdamin sopimuksen myötä alkanutta kehitystä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen kehitystä. Lissabonin sopimus lisää EU-yhteistyötä entisestään. Jatkossa neuvostossa voidaan käyttää pääsääntöisesti määräenemmistöön perustuvaa päätöksentekoa komission ehdotusten pohjalta, ja Euroopan parlamentti osallistuu päätöksentekoon tasa-arvoisena lainsäätäjänä neuvoston rinnalla EU:n oikeus- ja sisäasioissakin.

Toiminnan tehostamisesta tällä alalla kertoo myös se, että uuteen komissioon on ensi kertaa nimitetty pelkästään oikeus-, perusoikeus- ja kansalaisasioihin keskittyvä komissaari Viviane Reding. Sisäasioista komissiossa vastaa jatkossa komissaari Cecilia Malmström.

Oikeus- ja sisäasioihin kuuluvat erilaiset turvallisuuteen ja kansalaisten perusoikeuksiin liittyvät kysymykset. Nämä alueet ovat perinteisesti olleet kansallisvaltioiden itsemääräämisoikeuden ydinaluetta. Toisaalta kansalaiset ovat monissa kyselytutkimuksissa ilmaisseet odottavansa Euroopan unionilta nimenomaan turvallisuuden lisäämistä; rikollisuuden, huumekaupan, rahanpesun ja ihmiskaupan torjuntaa.

Sisäministeri Anne Holmlund totesi Eurooppatiedotuksen järjestämässä seminaarissa Turussa rikollisuuden ja erityisesti vakavan rikollisuuden jatkuvasti kansainvälistyvän. Siksi niitä ei pystytä tehokkaasti torjumaan vain kansallisin keinoin vaan tarvitaan yhteistyötä konkreettisen yhteistoiminnan ja tarvittaessa lainsäädännön kautta.

”Suomen tavoitteena oli, että Tukholman ohjelmasta tulee riittävän kunnianhimoinen ensimmäisen Tampereen monivuotisen ohjelman tapaan, ja samalla myös mahdollisimman konkreettisella tavalla käytännön viranomaisyhteistyötä edistävä ja ohjaava”, linjasi sisäministeri Holmlund.

Terrorismin torjunnasta avioeroihin

Oikeus- ja sisäasioiden yhteistyöhön unionitasolla kuuluu konkreettisia asioita aina terrorismin torjunnasta kansainvälisiin avioeroihin. Tarkoituksena ei jatkossakaan ole yhdenmukaistaa esimerkiksi kansallisia rikoslakeja, vaan luoda sääntöjä rajat ylittäville tapauksille. Esimerkiksi tuomioiden vastavuoroisen tunnustamisen periaate on ollut EU:ssa tavoitteena pitkään. Eurooppalainen pidätysmääräys helpottaa vakavista rikoksista epäiltyjen tai tuomittujen luovuttamista EU-maasta toiseen. Eurooppalaiset oikeusministerit ovat myös linjanneet, että yhdessä jäsenmaassa annetun lähestymiskiellon perusteella henkilö voi saada suojaa myös toisessa jäsenmaassa.

Siviilioikeudelliset kysymykset ovat tulleet EU-pöytiin vasta viimeisten parin vuosikymmenen aikana. Sitä ennen olisi ollut hyvin vaikea kuvitella, että esimerkiksi perheoikeudellisia kysymyksiä olisi käsitelty osana yhteistä eurooppalaista oikeuspolitiikkaa. Yhä useampi avioliitto solmitaan kahdesta eri EU-maasta kotoisin olevan kesken, kenties vielä maassa joka ei ole kummankaan kotimaa. Mahdollisessa avioerotilanteessa voi olla ongelmallista määritellä minkä maan lainsäädäntöä sovelletaan. Erot jäsenmaiden välillä ovat edelleen suuria. Esimerkiksi Suomessa luovuttiin avioerotilanteessa syyllisyyden todentamisesta jo 1980-luvulla. Maltalla taas avioeroa ei virallisesti tunnusteta.

Turvallisempaa arkea kaikille

Seminaari TampereellaEU:n oikeus- ja sisäasioita pohdittiin Eurooppatiedotuksen järjestämissä seminaareissa Turussa 15. ja Tampereella 22. helmikuuta.

”Turkulainen arki on eurooppalaista arkea, ei ole olemassa mitään erillistä, toista Eurooppaa”, totesi Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutin johtaja Elina Pirjatanniemi Turussa. Hän pitää erinomaisena asiana sitä, että ohjelmassa kansalaisen perusoikeudet on nostettu merkittävästi esiin. Toisaalta ”kansalaisuuteen” terminä liittyy aina jonkinlainen poissulkevuus – entä ne, joilla ei kansalaisuutta ole?

Eurooppalaiseen turvallisuuteen kuuluvat myös rajaturvallisuusasiat, poliisiasiat ja pelastuspalveluasiat. EU:n rajaturvallisuusvirasto Frontex kehittää ja koordinoi rajaturvallisuuteen liittyviä operaatioita. Poliisiasioissa taas keskeisintä on lainvalvontaviranomaisten operatiivisen yhteistyön tehostamien. Tehokas tietojenvaihto viranomaisten välillä on nykypäivänä aivan keskeistä.

Pelastuspalveluasioita mielletään harvoin osaksi EU:n vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen kehittämistä. Sisäministeri Holmlund painotti Turussa sitä, että myös pelastuspalvelun keinoin voidaan edistää ihmisten ja tavaroiden vapaata liikkuvuutta. Käytännön esimerkkejä tästä ovat vaikkapa 112-numeron käyttöönotto ja hotellien paloturvallisuusmääräykset. Kansainvälisen pelastuspalvelun asiantuntijoita koulutetaan Kriisinhallintakeskuksessa Kuopiossa.

Tukholman ohjelmassa edellytetään, että EU hyväksyy unionin sisäisen turvallisuuden strategian. Tämä on valmisteilla ja strategia tulee määrittelemään unionin yhteisen sisäisen turvallisuuden politiikan.

Perusoikeudet vahvistuvat EU:ssa

Oikeus- ja sisäasioita koskevan yhteistyön tiivistymisten vastapainoksi on EU:ssa haluttu vahvistaa myös kansalaisten perusoikeuksia ja oikeusturvaa. Lissabonin sopimuksen myötä EU:n perusoikeuskirjasta tuli oikeudellisesti sitova ja se velvoittaa Euroopan unionia huomioimaan perusoikeudet toiminnassaan. Perusoikeuskirja sisältää ihmisarvoon, vapauksiin, tasa-arvoon, yhteisvastuuseen, kansalaisten oikeuksiin sekä lain käyttöön liittyviä oikeuksia. Tavoitteena on, että perusoikeudet tulevat osaksi EU:n lainsäädäntötyötä ja EU:n toimielimet noudattavat niitä poliittisena ohjenuoranaan.

Kansanedustaja Kimmo Sasi korosti Eurooppatiedotuksen Tampereella järjestämässä seminaarissa EU-tuomioistuimen merkittävää roolia perusoikeuksien vahvistajana. ”Kun Euroopan unioni perustettiin olivat perusoikeudet enemmän taustalla. Mutta jo varsin varhain EU:ssa kiinnitettiin huomioita esimerkiksi tasa-arvokysymyksiin kuten samapalkkaisuuteen työelämässä.”

EU-asiantuntija Anna Hyvärinen oikeusministeriöstä painotti perusoikeuksien vahvistamisen olleen Suomen keskeinen tavoite Tukholman ohjelman muotoilussa. Suomen tavoitteisiin kuuluu muun muassa EU:n liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja Wienissä toimivan EU:n perusoikeusviraston tukeminen. Tavoitteena on, että kaikessa valmistelutyössä EU:ssa huomioidaan jo ennakolta perusoikeuksien merkitys ja vaikutus. ”Esimerkiksi perusoikeuksiin liittyen yhdenvertaisuusdirektiivin uudistaminen on jälleen ajankohtaista”, päätti Hyvärinen.

EU-rahaa tarjolla oikeudelliseen yhteistyöhön

Euroopan komissio tukee oikeusasioihin liittyviä yhteistyöhankkeita kolmen ohjelman kautta.  Vuoden 2010 haku avautuu kevään kuluessa ja jaossa on yli 85 miljoonaa euroa perusoikeuksien ja kansalaisuuden ohjelmaan, siviilioikeusohjelmaan ja rikosoikeusohjelmaan.

Rahoitusta voivat hakea esimerkiksi yliopistot, oikeus- ja hallintoviranomaiset ja kansalaisjärjestöt koulutukseen, selvitysten ja tutkimusten tekemiseen sekä seminaarien ja kampanjoiden järjestämiseen. Rahoitusta voidaan hakea myös toiminta avustuksena. Pääsääntönä on, että rahoitettavissa hankkeissa on osallistujia vähintään kahdesta EU:n jäsen- tai ehdokasmaasta. Rahoitusta myönnetään vain ei-kaupallisiin hankkeisiin ja omarahoitusosuuden tulee olla vähintään 20 %.

Teksti ja kuvat: /> Aluetiedottaja Outi Koskinen, Pirkanmaan Eurooppatiedotus
Aluetiedottaja Juhana Tuomola, Varsinais-Suomen Eurooppatiedotus

Lisätietoja:

Sisäministeri Anne Holmlundin puhe Turussa 15.2.
Tukholman ohjelma -tiedote (Sisäasiainministeriö)
EU-rahoitus oikeudellisen yhteistyön hankkeisiin
Tukholman ohjelma Ruotsin puheenjohtajuuskauden sivuilla
pdfTukholman ohjelma

Seuraa meitä