Saavutettavuustyökalut

Uutinen 30.3.2010

Eurooppa-neuvostossa tehtiin talouslinjauksia

Eurooppa-neuvosto 25.-26.3.2010Euroopan unionin presidentti Herman Van Rompuy (oik.) veti huippukokousta ensi kertaa maaliskuussa 2010. Komission puheenjohtaja José Manuel Barroso esitteli alkavan vuosikymmenen talousstrategian. Kuva: Euroopan komissio.

Eurooppa-neuvosto kokoontui 25.–26.3.2010 Brysseliin käsittelemään EU:n työllisyys- ja kasvustrategiaa ja ilmastosopimuksen tilannetta. Kokouksen puhutuimmaksi aiheeksi muodostui kuitenkin Kreikan talous. Puheenjohtajana toimi ensi kertaa EU:n presidentti Herman Van Rompuy.

Uudella talousstrategialla kasvuun 

Kokouksen asialistalla keskeinen osuus oli Eurooppa 2020 -strategiaksi kutsutulla kasvu- ja työllisyysstrategialla. Eurooppa-neuvosto hyväksyi strategian työllisyyttä, tutkimusta ja ympäristösitoumuksia koskevat määrälliset tavoitteet. Niiden mukaan työllisyysaste pyritään nostamaan 75 prosenttiin, tutkimusinvestointien osuuden tulee olla 3 prosenttia BKT:sta, kasvihuonekaasuja vähennetään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta, energiatehokkuutta pyritään parantamaan 20 prosenttia ja uusiutuvan energian osuutta kasvatetaan 20 prosenttiin energiankäytöstä. Koulutustason parantamista ja köyhyyden vähentämistä koskevien tavoitteiden käsittely jatkuu kesäkuun huippukokouksessa.

EU:n laajuiset tavoitteet pilkotaan kansallisiksi osatavoitteiksi. Jäsenvaltioiden on laadittava suunnitelma tavoitteisiin pääsemiseksi. Jäsenvaltiot laativat tavoitteet kansallisista lähtökohdista, jotka eri maissa voivat olla hyvinkin erilaiset. Suunnitelmia käsitellään kesäkuun Eurooppa-neuvostossa ja niiden edistymistä seurataan myöhemmin vuosittain. Suunnitelmien edistymisen valvontaan kiinnitetään erityisesti huomiota.

Eurooppa-neuvosto piti talouden koordinointia tärkeänä talouskriisin selättämiseksi ja kasvun takaamiseksi. Jatkossa rahoitusalan sääntelyä ja valvontaa kehitetään EU:ssa ja kansainvälisesti. Myös rakenteelliset uudistukset katsottiin tarpeellisiksi, jottei kehityksen kelkasta pudota ja jotta kilpailukyky paranee. Kasvua haittaavat tekijät on tiedostettava ja niihin on puututtava kansallisella ja koko unionin tasolla. Julkinen talous on saatava kestävälle pohjalle.

Ilmasto pysyy agendalla 

Eurooppa-neuvosto käsitteli myös kansainvälisen ilmastosopimuksen kohtaloa. Jäsenmaiden johtohahmot totesivat, että toimiin tarvitaan selkeä etenemissuunnitelma ja konkreettisia päätöksiä on tehtävä mahdollisimman pian. Tavoitteena on pitää lämpötilan nousu alle kahdessa asteessa esiteolliseen aikaan verrattuna.

EU myöntää 2010–2012 nopeasti saatavaa rahoitusta Kööpenhaminan sitoumuksen mukaisiin ilmastotoimiin. Alustavat sitoumukset rahoitukseen laaditaan kevään aikana. Kehitysmaita autetaan rahoituksella ilmastonmuutoksen torjumisessa. Tarkat suunnitelmat ovat kuitenkin auki.

Ilmastosopimuksen syntyä pyritään edesauttamaan myös pitämällä asiaa esillä kokouksissa ja eri kumppaneiden kanssa asioidessa.

Kreikkaa autetaan tarvittaessa

Kokouksen kuumimmaksi aiheeksi nousi asialistan ulkopuolelta Kreikka ja sen vaikea taloustilanne. Kreikka ilmoitti kokouksen alla odottavansa unionilta päätöstä mahdollisesta avusta ja sen järjestämismekanismista, jotta apua saataisiin pikaisesti, mikäli se näyttää välttämättömältä. Sopu saatiinkin aikaan ja euromaat päättivät auttaa Kreikkaa tarvittaessa kahdenvälisin lainoin yhdessä kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kanssa.

Suhtautuminen Kreikan auttamiseen on jakanut EU-maita: osan mielestä Kreikan tulisi hoitaa soppansa itse, toisten mielestä avustaminen on tärkeää euron vakauden säilyttämiseksi ja jotta muut maat eivät ajaudu samaan liemeen. Jo avustusmallin olemassaolon odotetaan helpottavan Kreikan tilannetta ja vakauttavan euroa, sillä se voi rauhoittaa velkojia. Toistaiseksi Kreikka ei olekaan pyytänyt apua.

Kreikan tilanteen myötä on käynyt selväksi, kuinka sidoksissa euromaiden taloudet ovat toisiinsa ja kuinka herkästi ongelmat kumuloituvat. Sidonnaisuus tulisi siksi huomioida etukäteen taloussuunnittelussa. Eurooppa-neuvosto pyysikin komissiota kehittelemään mallia euroalueen talouskoordinaation parantamiseksi. Aiheen käsittely jatkuu kesäkuun Eurooppa-neuvostossa.

Eurooppa-neuvosto määrittelee laajat linjat

Maaliskuun Eurooppa-neuvosto oli ensimmäinen pysyvän puheenjohtajan eli ”EU-presidentin” Herman Van Rompuyn isännöimä huippukokous. Presidentillä on kokouksessa rooli, joka ennen kuului kiertävän puheenjohtajavaltion pääministerille. Presidentti huolehtii osaltaan kokousten valmistelusta ja niiden jatkuvuudesta, toimii sovittelijana ja pyrkii edistämään yhteenkuuluvuutta Eurooppa-neuvostossa.

Eurooppa-neuvostossa kokoontuvat jäsenvaltioiden edustajat, yleensä pääministerit, sekä EU:n presidentti ja komission puheenjohtaja. Huippukokous järjestetään neljästi vuodessa, mutta tarvittaessa se voidaan kutsua koolle useamminkin. Eurooppa-neuvosto määrittelee EU:n politiikan suuntaviivat, tekee aloitteita ja toimii korkean tason keskustelufoorumina. Lainsäädäntövaltaa sillä ei ole.

Lisätietoja:

Eurooppa-neuvosto
Eurooppa-neuvosto 25.–26.3.2010, päätelmät
Eurooppa 2020, komission tiedonanto

Seuraa meitä