Saavutettavuustyökalut

Uutinen 10.5.2010

Romanien asemaa parannetaan osallistamalla

Romanien asemaa parannetaan osallistamallaHuhtikuisessa huippukokouksessa käsiteltiiin romanien osallistamista ja esiteltiin romanikulttuuria. Kuva: Euroopan komissio.

Liikkeelle lähteneet romanit ovat tuttu näky yhä useammassa maassa. Romanien ongelmat eivät ole uusia, mutta lisääntyneiden liikkumismahdollisuuksien myötä julkisempia. EU:ssa pyritään parantamaan romanien tilannetta tasa-arvoa ja osallistumismahdollisuuksia kehittämällä.

Romanit ovat EU:n suurin etninen vähemmistö. Ryhmä ei ole yhtenäinen, vaan romaneihin kuuluu monia erilaisia yhteisöjä. EU:n alueella on arviolta 10–12 miljoonaa romania. Romaneja elää kaikissa EU-maissa, eniten Romaniassa, Bulgariassa, Tšekissä ja Serbiassa.

Romanit ovat Euroopan köyhimpiä väestönosia, joiden syrjinnällä ja syrjäytymisellä on pitkät perinteet. Ongelmissa on kyse noidankehästä, jossa rasismi, syrjintä, köyhyys, huonot asuinolosuhteet, terveysongelmat, kerjääminen ja rikollisuus seuraavat toinen toistaan. Koulutus jää usein vähäiseksi, jopa lukutaidottomuus on yleistä ja romanit ovat usein virallisten työmarkkinoiden ulkopuolella.

Itä-Euroopan vapautuneen liikkuvuuden myötä romaneista on tullut näkyvämpiä. Kotimaan kehnot elinolot liikuttavat väkeä muihin maihin, eikä kantaväestö yleensä toivota tulokkaita tervetulleiksi.

EU:ssa ollaan tietoisia romanien ongelmista 

EU:ssa romanien asemaa pyritään parantamaan osana työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvopolitiikkaa, eli samoilla toimilla, jolla kaikkien muidenkin kansalaisten yhdenvertaisuutta ja elinolosuhteita parannetaan. Tavoitteena on lisätä romanien osallistumista yhteiskunnan toimintaan ja ehkäistä heidän syrjäytymistään. Romanipolitiikka ei ole erillistä vaan romanien kannalta keskeisiä teemoja nostetaan esiin osana politiikkaa. Yhteistyötä tehdään myös kansainvälisten järjestöjen kanssa.

Romanien osallistamista pyritään kehittämään muun muassa vuonna 2009 perustetun EU-foorumin avulla. Foorumin periaatteet ohjaavat jäsenmaita huomioimaan romanit politiikassa. Komissio on myös päättänyt järjestää kahden vuoden välein romaneja käsittelevän huippukokouksen. Säännölliset tapaamiset tuovat EU:n, jäsenmaat, romanijärjestöt ja muut kansalaisjärjestöt samaan pöytään, jotta ne voivat vaihtaa kokemuksia romanien osallistamisen käytännöistä. Näin pyritään hahmottamaan tilanne Euroopassa ja oppimaan muiden kokemuksista.

Kehitteillä on myös EU:n romanistrategia, jonka on tarkoitus tukea jäsenmaita romaniasioiden hoitamisessa. Syrjiminen on iso osa ongelmaa, joten erityisesti siihen halutaan puuttua. Suunnittelulla pyritään poistamaan rakenteet, joilla romanit eristyvät muusta yhteiskunnasta.

Osallistamishankkeita tuetaan EU:n rahastoista 

Euroopan sosiaalirahastolla ja aluekehitysrahastolla vahvistetaan sosiaalista ja taloudellista yhteenkuuluvuutta. Esimerkiksi koulutusta ja infrastruktuuria parantamalla lisätään samalla tasa-arvoa ja yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia. Romanien osallistamiseen kiinnitetään huomiota muun muassa nuorison asemaan, koulutuksen parantamiseen ja aluekehitykseen liittyvien hankkeiden yhteydessä. Unioni rahoittaa myös syrjinnän vastaista työtä ja siitä tiedottamista.

Erityisesti romanilasten koulunkäyntiedellytysten parantaminen on tärkeää. Romanilapset tarvitsevat usein koulunkäyntiin erityistä tukea. Taustasta johtuen koulunkäyntivalmiudet ovat usein heikommat kuin muilla koululaisilla, kouluttamattomat vanhemmat eivät välttämättä osaa arvostaa koulunkäyntiä ja lapsia saatetaan tarvita elannon hankkimiseen. Ilman koulutusta työllistyminen on vaikeaa ja kierre jatkuu.

Jäsenmaat vastaavat toimeenpanosta 

EU voi johdatella keskustelua ja rakentaa yhteyksiä toimijoiden välille, mutta käytännön toimet romanien aseman parantamiseksi jäävät jäsenvaltioiden ja viime kädessä alueiden ja kuntien harteille. Kansalaisten koulutus, terveys, asuminen ja työllisyys ovat jäsenmaiden vastuulla. Myös EU:n syrjinnän vastaiset säädökset pannaan toteen vasta kansallisella tasolla ja niiden toimeenpanon käytännöt ovat varsin vaihtelevia.

Suomalaisten romanien tilanne on verrattain hyvä ja yhteistyötä on kehitetty jo useamman vuosikymmenen ajan. Valtionhallinto ja romanijärjestöt ovat yhdessä pohtineet romanien aseman parantamista 1950-luvulta asti. Elinolosuhteet ja koulutustilanne ovatkin kohentuneet. Suomessa romanit eivät ole eriytyneet omille asuinalueilleen ja oppivelvollisuus koskee kaikkia. Maassamme käytävä romanikeskustelu liittyykin nykyään lähinnä Itä-Euroopasta tulleisiin romaneihin.

Perusoikeudet koskevat kaikkia 

Romanien syrjinnän juuret ovat syvällä ja romanit kohtaavat edelleen syrjintää kaikilla alueilla. Ongelmat ovat olleet olemassa satoja vuosia, mutta niiden parantamiseksi on saatu aikaan vain vähän. Perusoikeudet, kuten oikeus yhdenvertaisuuteen, koulutukseen ja terveyteen kuuluvat kaikille EU-kansalaisille. Oikeuksien toteutumisessa on ollut ongelmia, jotka nyt liikkumismahdollisuuksien myötä ovat tulleet kaikkien näköpiiriin. Kunnollisista olosuhteista ei tule kerjäläisiä. Romanikerjäläisten tulossa voi nähdä hyviäkin puolia: näkyvillä olevia ongelmia ei voi väistellä yhtä helposti kuin syrjäseuduille piilotettuja.

Perusoikeuksien turvaamisen ohella kyse on rahasta ja tulevaisuuden turvaamisesta. Miljoonien ihmisten syrjäytymisestä tulee käytännön ongelma, kun eurooppalainen väestö vanhenee ja vähenee ja kaikki työikäiset tarvitaan virallisille työmarkkinoille veropottia kerryttämään. Ulkopuolelle jäävät kuluttavat enemmän verotuloja kuin maksavat. Lisäksi yhteiskunnan rajamailla elämiseen liittyy erinäisiä taloudellisesti ja inhimillisesti kalliita lieveilmiöitä, kuten rikollisuus. Eristäminen käy loppupelissä kalliiksi.

Olennaista on, että romaniryhmät suunnittelevat itse tulevaisuuttaan EU:ssa. Ulkopuolisten laatimat visiot jäävät helposti paperille. Yhteiskunnallinen osallistuminen vaatii perustaitoja, joten koulutuksen tukeminen, elintason turvaamien ja syrjinnän torjuminen ovat avainasemassa, mikäli romanien osallistumista halutaan lisätä.

Lisätietoja: 

EU ja romanit
Hankkeet ja rahoitus
Romaniväestön osallistamisen vuosikymmen 2005–2015 -ohjelma (englanniksi) Romaniasiain neuvottelukunta
Suomen romanifoorumi

 

Seuraa meitä