Saavutettavuustyökalut

Uutinen 20.5.2010

Porkkana ei riittänyt, on kepin aika

StubbAlexander Stubb puhui EU:n tulevaisuudesta ulkoministeriössä 19. toukokuuta. Kuva: UM/Eero Kuosmanen

EU:n talouspolitiikkaan tarvitaan muutoksia. Valvontaa on lisättävä, katsoo ulkoministeri Alexander Stubb. Stubb esitti näkemyksiään EU:n talouskriisin jälkeisestä tulevaisuudesta.

Kreikan kriisi on toistaiseksi tyrehdytetty ja lähiaikoina on mietittävä EU:n talouspolitiikan tulevaisuutta. Eräät maat eivät ole noudattaneet sääntöjä ja ovat käyttäneet julkisia varoja vastuuttomasti. Poliittista tahtoa kurinpitoon ei ole löytynyt riittävästi. On muutosten aika: Porkkana ei riittänyt, joten kurissa pysymiseen on kehitettävä keppi, sanoo Stubb. Hän myös peräänkuuluttaa vahvaa poliittista johtajuutta EU:ssa ja suurten maiden sitoutumista unionin kehittämiseen.

Valvontaa on lisättävä

Kriisien kautta kehittyminen on ollut EU:lle tunnusomaista. Tämä kriisi jättänee jälkensä talouspolitiikkaan, jota nyt on mietittävä uudelleen. Rahaliitto ilman yhteistä talouspolitiikkaa on osoittautunut hyvinä aikoina toimivaksi, mutta vaikeuksissa voimattomaksi yhtälöksi. Nyt on valittava, lisätäänkö vai vähennetäänkö EU:n talouspoliittista valtaa.

Komissio on ehdottanut tulevaisuuden varalle erilaisia valvonta- ja sääntelytoimenpiteitä. Talouskomissaari Olli Rehn on esimerkiksi esittänyt jäsenmaiden budjettien ennakkotarkastusta Brysselissä. Tällä vältettäisiin vastaavat kriisit tulevaisuudessa. Jäsenmaissa tämä on kirvoittanut reaktioita sekä puolesta että vastaan. Talouspolitiikka kun on ollut tiukasti jäsenvaltioiden käsissä, vaikka euroalueella rahapolitiikka on hoidettu yhteisesti EKP:n kautta. Toisaalta tämänkaltaisella käytännöllä Kreikan tilanne olisi ollut aiemmin nähtävissä ja mahdollisesti helpommin korjattavissakin.

StubbUlkoministerin mukaan EU:n talouspolitiikkaa on nyt katsottava uusin silmin. Kuva: UM/Eero Kuosmanen

Stubbista talouspoliittisen valvonnan kiristäminen on olennaista ja hän pitää hyvänä saavutuksena, jos puoletkin komission ehdottamista toimista toteutetaan. Yhteistyötä tarvitaan tai edessä on lisää kriisejä. Todennäköistä on kuitenkin, että komissio valvoo jatkossakin jäsenmaiden budjetteja yleisellä tasolla ja keskittyy velkasuhteen ja budjettivajeen tarkasteluun sekä ohjeistukseen, sillä nykyisillä sopimuksilla EU:n toimivalta talouspolitiikan valvonnassa on kapea.

EU:n ydin on Stubbin mukaan kehittynyt euromaiden ympärille, sinne, missä talouspoliittinen vaikuttaminen tapahtuu. Vaikka talouden koordinaatiota on lisättävä, Stubb ei näe EU:ta astumassa kansallisvaltioiden varpaille talouspolitiikan alalla. Esimerkiksi EU:n verotusoikeus ei hänen mielestään vaikuta toteuttamiskelpoiselta hankkeelta.

Kreikka ei Stubbin mielestä tarvitse sääntöjen rikkomisesta enää erityistä rangaistusta, sillä peruskreikkalaisen saappaissa oleminen on nyt riittävän epämukavaa muutenkin. Lisäksi asiansa huonosti hoitaneet maat kärsivät rangaistuksensa markkinoilla.

Lisää Soinia, saa lyödä!

Kriisitilannetta Stubb pitää erinomaisena keskustelunherättäjänä. EU:n tulevaisuus nousee epäilemättä asialistalle myös tulevissa eduskuntavaaleissa, joissa Euroopasta keskusteltaneen jopa enemmän kuin europarlamenttivaaleissa. Stubbista EU-kriittinen sanailu on hyvästä: Mitä enemmän EU:ta kritisoidaan, sitä paremmin sen tulevaisuus pysyy tapetilla ja esille nostetaan erilaisia vaihtoehtoja. Ulkoministeri toivottaakin uudet Soinit lämpimästi tervetulleiksi.

Talouden varjossa uudistetaan unionia

Viime viikkoina julkinen EU-keskustelu on käyty talouden ympärillä. Samalla käynnissä on kuitenkin muita suuria mullistuksia. Rakenteilla on EU:n ulkosuhdehallinto ja uuden ulkopolitiikan kehittäminen. Stubb on hieman huolissaan lisääntyneestä kyläpolitikoinnista ja populismista. Taloustilanne voi heijastua EU-politiikkaan jäsenmaiden sisäänpäinkääntyneisyytenä, vaikka uudistuksissa kaivattaisiin nimenomaan yhteistyötä. Myös toimielinten valtasuhteet hakevat vielä paikkaansa sopimusuudistuksen jäljiltä, millä on vaikutuksia myös talouspolitiikkaan.

Lainatakuista odotetaan apua

EU ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF pyrkivät vaikuttamaan taloustilanteeseen antamalla yhteensä 750 miljardin euron lainatakuut. Näillä tavoitellaan markkinoiden vakauttamista ja euron ja osakekurssien arvonlaskun pysäyttämistä.

Viime viikolla annetuilla lainatakuilla varaudutaan auttamaan vaikeuksiin joutuneita euromaita, mikäli epävakaata tilannetta ei saada vakautettua valtiontaloudellisin säästökeinoin. EU:n komissio lainaa takuiden mukaan tarvittaessa 60 miljardia, EU-jäsenmaiden osuus on 440 miljardia ja IMF:n osuus 250 miljardia. Suomen lainatakuuosuus on 8 miljardia.

Tämän lisäksi Euroopan keskuspankki (EKP) sekä euromaiden keskuspankit alkoivat ostaa valtionlainoja. Tavoitteena oli laskea Kreikan ja muiden kriisimaiden korkoja, ja ainakin hetkellisesti tähän päästiinkin.

Onnistuuko markkinoiden vakauttaminen?

Lainatakuilla pyrittiin palauttamaan sijoittajien usko euroalueeseen. Aluksi takuut näyttivät toimivan euron ja osakkeiden ponkaistua nousuun. Pian euro alkoi kuitenkin jälleen laskea ja saavutti alhaisimman tasonsa neljään vuoteen.

Markkinoiden epävarmuus on saanut sijoittajat liikkeelle. Euroa vastaan käydään nyt spekulatiivisia hyökkäyksiä, kun sijoittajat pyrkivät käärimään voittoa. He myyvät euroa lyhyeksi, eli myyvät tulevaisuudessa toimitettavaa valuuttaa, jota eivät vielä omista. Myyjä veikkaa kurssin laskevan, jolloin eurot voi ostaa takaisin myyntihintaa halvemmalla. Voitto on sitä suurempi, mitä enemmän valuutan arvo laskee ennen myyntisopimuksen toteutumista. Sijoittajat pelaavat markkinoiden odotuksilla.

Vakauttamistoimien vaikutus ja EU:n seuraavat toimet jäävät nähtäväksi.

Lisätietoja: 

Pääministerin ilmoitus eurooppalaisesta vakauttamispaketista
Kysymyksiä ja vastauksia Kreikan lainapaketista, valtiovarainministeriö

 

Seuraa meitä