Saavutettavuustyökalut

Uutinen 27.7.2010

Islanti askeleen lähempänä unionia

IslantiKalastuslainsäädännön muuttaminen tulee olemaan Islannin jäsenyysneuvotteluiden vaikein osuus. Kuva: Euroopan komissio.

EU:n komissio on ilmoittanut kannattavansa Islannin jäsenyyshakemusta. Islanti toivoo voivansa liittyä unioniin vuoteen 2012 mennessä. Jäsenyysneuvotteluiden aloittamisesta päättää EU:n neuvosto eli jäsenmaiden ministerikokous.

Viime viikolla antamassaan perusteellisessa lausunnossa komissio toteaa, että Islannin arvot vastaavat unionin arvoja ja sen toimielinrakenne mahdollistaa arvojen, kuten demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeuden toteuttamisen. Lausunto perustuu Islannin täyttämään laajaan kysymyslomakkeeseen.

Molemmat hakevat taloudellista hyötyä

Islanti jätti jäsenyyshakemuksensa heinäkuussa 2009. Pitkään kyteneestä haaveesta hakemuksessa ei ole kyse, vaan EU-jäsenyys alkoi houkuttaa Islantia vasta maan ajauduttua vakaviin talousongelmiin vuonna 2008. Hakemusta joudutti myös viimevuotinen maan poliittisten voimasuhteiden muutos. Jäsenyyden ja euron käyttöönoton toivotaan vakauttavan taloutta ja auttavan pahoin lamaantuneen maan takaisin jaloilleen.

EU puolestaan voisi Islannin jäsenyyden avulla ulottaa vaikutusvaltansa arktiselle alueelle, jonka strateginen merkitys on kasvussa alueen luonnonvarojen takia. Myös USA:lla, Venäjällä ja Kanadalla on intressejä alueen hyödyntämiseen.

Rakenteet ovat jo EU-kelpoiset

Islanti voi olla osa unionia piankin. Vaikka odottamassa ovat jo Turkki, Kroatia, Makedonia, Montenegro, Serbia ja Albania, ehtinee Islanti jonon kärkipaikoille. Toiveissa on liittyä yhdessä Kroatian kanssa vuonna 2012. Jäsenyysneuvotteluita ei aloiteta ilmoittautumisjärjestyksessä, vaan prosessi etenee maiden liittymisedellytysten tahtiin. Tämän on saanut huomata myös jäsenyyttä jo vuonna 1987 hakenut Turkki, jonka kanssa neuvottelut käynnistettiin vuonna 2005.

Jo ennen neuvotteluja hakijalla on oltava vakaat hallinnolliset rakenteet, toimiva markkinatalous ja kyky noudattaa jäsenyyden velvoitteita ja unionin yhteisiä tavoitteita. Jäsenyysneuvotteluissa hakijamaan lainsäädäntö sovitetaan EU:n lainsäädännön mukaiseksi.

Islannin tapauksessa soviteltavaa on verraten vähän, koska osa EU:ssa edellytettävistä rakenteista on maassa jo valmiina. Islanti on kuulunut Euroopan talousalueeseen jo vuodesta 1994, joten kaupankäynti EU:n sisämarkkinoilla on maalle jo tuttua. Islanti kuuluu myös Schengen-alueeseen, joten sen kanssa on tehty yhteistyötä myös oikeus- ja sisäasioissa. Niin ikään maahanmuuttopolitiikassa on toimittu yhdessä. Yhteisiä ohjelmia EU:lla ja Islannilla on ollut muun muassa koulutuksessa, tutkimuksessa ja ympäristötyössä.

ETA-sopimuksen perusteella Islanti täyttää EU:hun liittymiseen vaadittavista 35 neuvotteluluvusta jo 20–22, joten muutoksia tarvitaan huomattavasti vähemmän kuin monessa muussa hakijamaassa. Siksi myös liittymisprosessi voi olla nopeampi.

Kalastus voi olla kynnyskysymys

Eniten muokattavaa on kalastusta ja maataloutta koskevassa lainsäädännössä, sillä ne ovat aiemmin olleet yhteisten sopimusten ulkopuolella. Kalastus on Islannissa merkittävä elinkeino, johon EU:n sääntelyä ei ole kaivattu. Kalastuskiintiöiden koko ja kalavesien jakaminen EU-maiden kanssa tulevatkin oletettavasti olemaan neuvottelujen hankalimmat aiheet.

Useita uudistuksia vaativa ala on myös talouslainsäädäntö, jossa erityisesti pääomien liikkumista ja rahoituslaitoksia koskevia lakeja on muutettava EU:n lainsäädäntöön istuviksi. Valtiontalous vaatii vakauttamista ja rakenteellista uudistamista. Lisäksi muun muassa ympäristöä, ruuan turvallisuutta, terveyttä, verotusta ja aluepolitiikkaa koskevia lakeja on muovattava.

Jäsenmaat päättävät liittymisestä

Päätöksen jäsenyysneuvottelujen aloittamisesta tekee EU:n neuvosto. Sen jälkeen vuorossa on lainsäädäntöjen vastaavuuden vertailu ja arviointiperusteiden asettaminen eli liittymisehtojen laatiminen. Viimeisessä vaiheessa käsitellään neuvotteluluvut, jonka aikana Islannin on työstettävä lainsäädäntönsä EU-kelpoiseksi. Komissio arvioi toimien edistymistä säännöllisesti.

Liittymissopimus on hyväksyttävä jäsenmaissa ja Euroopan parlamentissa. Islantilaiset päättävät liittymisestään kansanäänestyksessä.

Lisätietoja:

Liittymismenettely
Komission lausunto (englanniksi)
Islanti haki Euroopan unioniin (Eurooppatiedotus)

Seuraa meitä