Kansainvälisiä avioeroja selkiytetään tiivistetyllä EU-yhteistyöllä

Osa jäsenmaista on lähdössä avioerolainsäädännössä unionin sisäiseen tiivistettyyn yhteistyöhön. Kuva: Comma Image Oy, Helsingin kaupungin kuvapankki.

EU:ssa halutaan yhtenäistää kansainvälisten avioerojen hoitamisen käytäntöjä ja luoda erojen hoitamiselle selvät raamit. Mukaan uudistukseen on lähdössä 14 jäsenmaata. Tiiviin yhteistyön mahdollisuutta hyödynnetään ensimmäistä kertaa.

Kansainvälisissä avioeroissa noudatetaan kirjavia käytäntöjä

EU:ssa ei ole yhtenäistä avioerolainsäädäntöä, vaan erot hoidetaan jäsenmaiden kansallisten lakien mukaisesti. Kansainvälisten avioliittojen ja -erojen yleistymisen myötä on alettu miettiä yhteisten pelisääntöjen tarpeellisuutta tälläkin alalla. Nykyään puolisot ovat kansainvälisissä eroissa usein epätasa-arvoisia. Se, joka ensin nostaa kanteen, on voinut nostaa sen itselleen edullisemmassa maassa ja tuomioistuimessa. Yleensä valitseminen on mahdollista vain varakkaammalle osapuolelle.

Erokäytännöt vaihtelevat jäsenmaittain. Esimerkiksi Espanjassa eron saa heti, Suomessa noudatetaan puolen vuoden harkinta-aikaa ja Maltalla avioeroa ei edes tunneta. Pohjoismaissa ei yleensä makseta entiselle puolisolle elatusapua, kun taas Välimeren maissa tämä ei ole lainkaan harvinaista. Kun ero astuu voimaan yhdessä jäsenmaassa, se on voimassa koko EU:ssa. On siis olennaista, missä tuomioistuimessa ero käsitellään.

Nyt kansainvälisten avioerojen hoitamiseen ajetaan EU:n yhteisiä sääntöjä. Komission maaliskuisen ehdotuksen mukaan puolisot voisivat sopia yhdessä jo avioliiton aikana, minkä maan lain mukaan mahdollinen ero hoidettaisiin. Pariskunnalla on oltava yhteys valittuun maahan. Ehdotus antaisi myös tuomareille yhtenäiset raamit päättää, minkä lain mukaan ero ratkaistaan.

Tiivistettyä yhteistyötä tehdään ensimmäistä kertaa

Avioliitto ja -eronäkemykset ovat vahvasti kulttuurisidonnaisia. Jäsenmaiden avioerokäytännöt ovat niin erilaiset, että yhteinen sävel on jäänyt löytämättä myös yhtenäistä avioerolakia sorvatessa. Toisten mielestä komission ehdotus on liian vapaamielinen, toisten mielestä liian rajoittava.

Osa jäsenmaista on lähdössä avioerolainsäädännössä unionin sisäiseen tiivistettyyn yhteistyöhön. Mahdollisuus tähän on ollut olemassa jo kymmenisen vuotta, mutta vasta nyt sitä aiotaan toteuttaa ensi kertaa. Tiivistetty yhteistyö tarkoittaa, että osa jäsenmaista ottaa käyttöön unionin lainsäädäntöä ja osa jäsenmaista jättäytyy sen ulkopuolelle. Mukaan vaaditaan vähintään kolmasosa jäsenmaista, eli tällä hetkellä yhdeksän maata. Tiivistettyyn yhteistyöhön voi ryhtyä, ellei lakia saada tavalliseen tapaan voimaan jäsenmaiden erimielisyyden vuoksi. Muut jäsenmaat voivat liittyä mukaan myöhemmin.

Suomi ei lähde mukaan

Kansainvälisille avioeroille yhtenäistä käytäntöä luo nyt 14 maata: Belgia, Bulgaria, Espanja, Italia, Itävalta, Latvia, Luxemburg, Malta, Portugali, Ranska, Romania, Saksa, Slovenia ja Unkari. Suomi ei osallistu, sillä erot halutaan jatkossakin hoitaa Suomen lain mukaan. Liberaalin avioerolainsäädännön maat ovat suhtautuneet ehdotukseen nihkeästi, sillä ne eivät halua soveltaa omaa lainsäädäntöä tiukempia lakeja.

Ehdotteilla oleva avioerolainsäädäntö ei tuo muutoksia jäsenmaiden avioerolakeihin, vaan sillä halutaan selkiyttää nimenomaan rajat ylittävien avioerojen pelisääntöjä. EU:ssa tuomioistuimiin tulee vuodessa noin 170 000 kansainvälistä avioeroa.

Lisätietoja: 

Komission ehdotus tiivistetystä yhteistyöstä kansainvälisissä avioeroissa 24.3. (englanniksi)
Kansainväliset avioerot: tiiviimpi yhteistyö tekee debyyttinsä, Euroopan parlamentti