Saavutettavuustyökalut

Uutinen 23.8.2010

EU taistelee sähköromun vientiä vastaan

SähköromuSuurin osa Euroopan unionin jäsenmaiden sähköromusta päätyy yhä kehitysmaihin. Kuva: Euroopan komissio

Yli puolet Euroopan unionin sähköromusta viedään laittomasti kehitysmaihin purettavaksi. Vaikka unioni on taistellut vientiä vastaan jo useampia vuosia, ei hankkeessa ole vielä täysin onnistuttu. Euroopan parlamentti onkin asettanut uusia tavoitteita rikollisen toiminnan kitkemiseksi.

Suurin osa Euroopan unionin jäsenmaiden sähköromusta päätyy yhä kehitysmaihin, varsinkin Länsi-Afrikkaan, kuten Ghanaan ja Nigeriaan, sekä Etelä-Aasiaan Intiaan ja Pakistaniin. Ongelma on vakava, sillä elektroniikkalaitteita purkavat yleensä lapset, jotka altistuvat vaarallisille kemikaaleille laitteiden muoviosia polttaessaan. Myös laitteiden raskasmetallit ovat suuri terveysriski. Toinen huoli liittyy kalliiden raaka-aineiden, kuten kullan katoamiseen Euroopasta romuosina.

Pääsyy sähköromun vientiin kehitysmaihin on se, että sähkö- ja elektroniikkaromun purkaminen on Euroopassa kallista. Europarlamentaarikko jäsen Karl-Heinz Florenz huomauttaakin, että syy purkamisen kalleuteen on laitteiden huonossa valmistuksessa. Muutamat isot yritykset, kuten Nokia ja Sony Ericsson ovat Greenpeacen mukaan sitoutuneet valmistamaan ympäristöystävällisempiä tuotteita. Florenzin mukaan toivomisen varaa kuitenkin on.

Koska sähköromun vienti kehitysmaihin on laitonta ja myös kartoittamatonta, on mahdotonta esittää tarkkoja lukuja toiminnan laajuudesta. Epävirallisen arvion mukaan vain noin kolmasosa laittomista sähköromulähetyksistä saadaan kiinni Euroopan tulleissa.

Mahdoton pysäyttää

Euroopan yhteisö kielsi jo 1994 sähköromun viennin taloudellisen yhteistyö- ja kehittämisjärjestön (OECD) ulkopuolisiin maihin, mutta jäsenmailla on ollut vaikeuksia päästä tavoitteeseen. Maasta riippuen rangaistukset voivat olla hyvin mitättömiä, joskus jopa vain nimellisiä 200 euron sakkoja. Rangaistusten lievyys on yksi tärkeimmistä syistä miksi laitonta kauppaa onkin ollut lähes mahdoton suitsia.

Myös laittoman kaupankäynnin helppous houkuttaa rikollisiin toimiin. Karl-Heinz Florenzin mukaan laittomaan toimintaan on yksinkertaista lähteä mukaan, sillä suuret investoinnit eivät ole tarpeen. Vientiliikkeen pyörittämiseen tarvitsee vain toimiston, yhteyksiä ja tullisäädösten hallitsemisen.

EU:n vastaus

Tällä hetkellä 65 prosenttia markkinoille saatetusta sähkö- ja elektroniikkaromusta kerätään erikseen, mutta vain alle puolet siitä käsitellään ja raportoidaan vuoden 2002 EU-direktiivin vaatimusten mukaisesti.

EU:n nykyinen keräystavoite on neljä kiloa vuodessa henkeä kohti – mutta sen saavuttaminen vaihtelee jäsenmaasta toiseen. Kuitenkin EU haluaa tiukentaa nykyisiä sääntöjä siten, että kuuden vuoden kuluessa 85 prosenttia kaikista sähkölaitteista olisi hyödynnettävä ja käsiteltävä.

Toinen olennainen muutos on Euroopan laajuisten standardien asettaminen sähkö- ja elektroniikkalaiteromun keräykselle, käsittelylle ja kierrätykselle. Tällä hetkellä näiden toimintojen laatu vaihtelee jäsenmaissa huomattavasti. Yhteneväinen politiikka toisi tehokkuutta tullien työskentelyyn sekä kierrätykseen.

Jo nyt kuluttajat voivat viedä sähkö- ja elektroniikkalaiteromunsa niille varattuihin pisteisiin. Tulevaisuudessa kierrätys helpottuu, kun pienet laitteet kuten matkapuhelimet ja parranajokoneet voi jättää mihin tahansa vähittäiskauppaan ilman vaatimusta uuden tuotteen ostamisesta.

Lisätietoja:

Euroopan parlamentti: Mitä EU:n kasvavalle sähköromuvuorelle tehdään?
BBC: Europe breaking electronic waste export ban

Seuraa meitä