Saavutettavuustyökalut

Uutinen 14.10.2010

Suomen EU-jäsenmaksu vuonna 2009 keskitasoa

EurokolikkojaSuomeen palautuvan rahoituksen suhteellinen osuus oli suurin ympäristön suojeluun liittyvässä LIFE-ohjelmassa ja kilpailukyvyn saralla. Kuva: Euroopan komissio

Suomen laskennallinen nettomaksu Euroopan unionin budjettiin vuonna 2009 oli 544 miljoonaa euroa eli 103 euroa kansalaista kohden. Summa on 0,32 prosenttia Suomen bruttokansantulosta.

Suomen jäsenmaksut kasvoivat, tuet pienenivät

Suomen EU-maksuja ovat kasvattaneet EU:n laajentumiset vuosina 2004 ja 2007. Niiden myötä koko EU:n budjetti on kasvanut. Vuonna 2003 EU-budjetin toteutunut loppusumma oli noin 90 miljardia euroa, vuonna 2009 jo lähes 134 miljardia euroa.

Suomen nettomaksuaseman kasvuun vaikutti osaltaan 110 miljoonan euron kertasumma, joka johtui omien varojen järjestelmän takautuvasta voimaantulosta. Toisin sanoen Suomi maksoi jäsenmaksujen muutoksista viime vuosina kerääntyneet maksut.

Suomen maksumiehen aseman arvioiminen absoluuttisia rahamääriä laskemalla on ongelmallista, sillä monet EU:n Suomelle tuomat hyödyt ovat epäsuoria. Esimerkiksi sisämarkkinoille pääsy on tuonut huomattavia etuja suomalaisille yrityksille ja liikkumisen vapaus on kasvattanut ulkomaisten matkailijoiden määrää. Myös EU:n tuoma poliittinen ja taloudellinen vakaus hyödyttävät koko maata.

Suomen EU-budjetista saama rahoitus laski lähes kaikilla rahoituskehyksen aloilla. Kilpailukyvyn kehittämiseen saatu tuki laski vuodesta 2008 30 miljoonalla eurolla, noin 200 miljoonaan euroon. Suomen saama osuus maataloustuista ja maaseudun kehittämisestä pieneni noin 770 miljoonaan euroon. Lisäksi rakennepoliittiset tuet vähenivät 200 miljoonaan euroon. Maatalous- ja rakennetukien lasku johtuu tukien suuntautumisesta enemmän vuonna 2004 ja 2007 unioniin liittyneille jäsenvaltioille.

Suomeen palautuvan rahoituksen suhteellinen osuus oli suurin ympäristön suojeluun liittyvässä LIFE-ohjelmassa ja kilpailukyvyn saralla. Suomi sai EU:n koheesion tukemiseen tarkoitetuista varoista noin 0,60 prosenttia. Rakennepoliittisista tuista Suomi sai työllisyys- ja kilpailuohjelman kautta lähes kolme prosenttia. Vaikka Suomen saama tuki maaseudun kehittämisvaroihin laski edellisvuodesta, oli Suomen saama osuus siitä edelleen kahden prosentin luokkaa.

Suomi nettomaksajana keskimääräistä tasoa

Euroopan komission julkaisemien vertailukelpoisten tietojen perusteella Suomen nettomaksuasemaa voidaan arvioida suhteessa muihin unionin jäsenmaihin. Suhteessa bruttokansantuloon Suomi on 544 miljoonalla eurollaan (0,32 % bktl:sta) nettomaksajana keskimääräistä tasoa. Suurimmat nettomaksajat vuonna 2009 olivat Belgia (0,49 %), Tanska (0,42 %) ja Luxemburg (0,39 %).

Eri maiden EU-maksujen kehitykseen vaikuttavat muun muassa EU:n maatalouspolitiikan meneillään oleva uudistus, uusien jäsenmaiden saamien maataloustukien vaiheittainen kasvu sekä Ison-Britannian jäsenmaksualennukseen tehtävät leikkaukset, jotka tulivat asteittain voimaan vuodesta 2009 alkaen. Ison-Britannian maksuosuuden kasvaessa muiden jäsenmaiden maksut EU:lle pienenevät vastaavasti.

Lisätietoa:
Valtiovarainministeriö, tiedote
Euroopan parlamentti, Budjetti: Käyttöopas
Euroopan komissio, Financial Programming and Budget

 

Seuraa meitä