Saavutettavuustyökalut

Uutinen 2.11.2010

Suomi tukee Afganistanin jaloilleenpääsyä

Suomi tukee Afganistanin jaloilleenpääsyäAfganistanilaiset ovat tottuneet elämään suurvaltojen ristipaineessa. Kuva: Sam Karvonen

Suomi on Afganistanissa luomassa edellytyksiä sille, että afganistanilaiset voisivat jatkossa itse vastata maansa turvallisuudesta, summattiin Eurooppatiedotuksen Afganistan-tilaisuudessa Helsingissä. Yleisö pääsi asiantuntijapohjustusten jälkeen kyselemään ja kommentoimaan.

Eurooppatiedotuksen maakuntiin jalkautuvan Afganistan-tiedotuskampanjan tarkoituksena on kertoa Suomen toiminnasta Afganistanissa, antaa tietoa Afganistanin haasteista sekä siellä jo tapahtuneesta myönteisestä kehityksestä ja tarjota yleisölle mahdollisuus keskusteluun. Syksyn aikana tilaisuudet on järjestetty Helsingin lisäksi Mikkelissä ja Vaasassa. Turussa Afganistanista keskustellaan 15. marraskuuta.

Tavoitteena on poliittinen sopu

Suomi on ollut Afganistanissa osana Naton Isaf-operaatiota vuodesta 2002. Pitkästä rauhanturvaamisesta huolimatta Afganistan ei edelleenkään ole valmis toimimaan itsenäisesti. Päinvastoin, tilaisuudessa puhuneen puolustusministeri Jyri Häkämiehen mukaan alueen turvallisuustilanne on heikentynyt ja iskut lisääntyneet.

Tarkoituksena ei ole pysyä Afganistanissa ikuisesti, vaan vastuuta pyritään siirtämään yhä enemmän Afganistanin armeijalle ja poliisille. Toistaiseksi poliisivoimat eivät ole riittävän pätevät vastuunottoon. Poliisin tason nostaminen onkin Häkämiehen mukaan kiireellinen tavoite.

Afganistanin tilanteeseen ei haeta sotilaallista ratkaisua, vaan tavoitteena on saada aikaan poliittinen sopu. Afganistanilaisten on itse kannettava vastuu maansa toiminnoista, mutta miten se onnistuu, on vielä auki. Talebaneja ei pidetä vielä kypsinä neuvottelupöytään.

Mitä me hyödymme Afganistanin auttamisesta?

Vakaus tai sen puute on kansainvälinen asia. Epävakaista olosuhteista sikiää lisää epävakautta. Terrorismi, huumekauppa ja pakolaisvirrat eivät jää Afganistanin sisäisiksi asioiksi, vaan ulottavat lonkeronsa aina Suomeen asti. Siksi niihin halutaan vaikuttaa jo ennalta paikan päällä. Maailman heroiinista valtaosa tulee Afganistanista, muistutti Elina Kalkku ulkoministeriöstä.

Suomi on Afganistanissa tukemassa maata monin tavoin. Lähestymistapa on kokonaisvaltainen: sotilaallisen kriisinhallinnan ohella tehdään siviilikriisinhallintaa ja kehitysapua. Yksi Suomen painopisteistä on ollut mikroluotto-ohjelma, jonka avulla arvioidaan syntyneen 700 000 työpaikkaa. Mikroluotoilla tuetaan pienyrittäjien toimintaa.

Kysyttäessä mitä tapahtuisi, jos Suomi ei olisi Afganistanissa, Kalkku kehottaa katsomaan kymmenen vuotta taaksepäin. Oman onnensa nojaan jätetty Afganistan päätyi talebanien haltuun ja seurauksia paikataan edelleen.

Ristituleen on totuttu

Panelistit arvioivat, että 90 prosenttia afganistanilaisista ei halua talebaneja takaisin valtaan. Alueelliset erot talebanien kannatuksessa ovat suuret. Silti suhteet länsimaalaistenkaan kanssa eivät ole ongelmattomat. Hyvä tahto ei näy, kun pommien kanssa käy vahinkoja, arveli vuoden pakolaisnainen Nasima Razmyar.

Valloittajien ristitulessa oleminen on afganistanilaisille tuttua. Aina on jostain tultu, valloitettu, hävitty ja poistuttu paikalta. Vaikka talebaneja pelätään, heillä on kotikenttäetunaan yhteinen kieli ja kulttuuri afganistanilaisten kanssa. Talebanit lupaavat asioita, joita kansainvälinen yhteisö ei: Nato ei vastaisuudessakaan tule lupaamaan ihmisille työpaikkoja. Esimerkiksi talebanien oikeusjärjestelmä kilpailee virallisen oikeuden kanssa ja voittaa usein nopeudessa sen, minkä tutkinnan laadussa häviää.

Tiedotusvälineet ovat vahvuus

Panelistit näkivät Afganistanin tilanteessa myös valonpilkahduksia. Afganistanin lehdistö on kohtuullisen vapaa, joten vastuunkannosta innostuneita ihmisiä on mahdollista tavoittaa. Razmyar luottaa tulevaisuuden toimijana nuorisoon, joka saa jo runsaasti kansainvälisiä vaikutteita sosiaalisen median kautta. Myös tämän vuoden presidentinvaaleja pidettiin askeleena eteenpäin – rehdit ne eivät olleet, mutta pitkästä aikaa sinnepäin.

Köyhyyskään ei ole este Afganistanin kehitykselle, sillä luonnonvaroja maassa riittää. Niiden perässä ovat muutkin maat, joten kiinnostus maahan tuskin laantuu tulevaisuudessakaan.

 

Tilaisuudessa puhuivat puolustusministeri Jyri Häkämies, vuoden pakolaisnainen Nasima Razmyar ja ulkoasiainministeriön Amerikan ja Aasian osaston osastopäällikkö Elina Kalkku. Yleisökysymyksiin vastasi myös Pia Stjernvall Kabulin-edustustosta.

Seuraava Miksi Suomi on Afganistanissa? -tilaisuus järjestetään Turussa 15.11.

Lisätietoja:

Miksi Suomi on Afganistanissa? Eurooppatiedotuksen tietosivu 5/2010

 

Seuraa meitä