Saavutettavuustyökalut

Uutinen 20.1.2011

Turusta vuoden kulttuuripääkaupunki

Androulla VassilliouKomissaari Vassillioun mukaan EU:ssa ei ole kyse vai sisämarkkinoista, vaan tarkoituksena on myös edistää eurooppalaista kulttuuria ja identiteettiä.  Kuva: Turku 2011

Turku ja Tallinna ovat vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupunkeja. Tallinna ennätti avaamaan oman juhlavuotensa heti vuodenvaihteessa. Turussa kulttuuripääkaupunkivuosi käynnistyi 15. tammikuuta. Avajaisspektaakkeli houkutteli paikalle Turun Aurajokivarteen yli 50 000 katsojaa.

Viikonlopun toinen päätapahtuma oli Logomon, vanhan kunnostetun konepajan, avautuminen kulttuuripääkaupunkivuoden päänäyttämöksi.

Kulttuurikomissaari Vassilliou painotti kulttuurin voimaa

Turun kulttuuripääkaupunkivuoden avajaisiin osallistui joukko ulkomaisia ja kotimaisia arvovieraita.

Yksi arvovaltaisimmista vieraista oli EU:n opetus- kulttuuri-, monikielisyys- ja nuorisoasioista vastaava komissaari Androulla Vassilliou. Hänen mukaansa  EU:ssa ei ole kyse vai sisämarkkinoista, vaan tarkoituksena on myös edistää eurooppalaista kulttuuria ja identiteettiä. Vassilliou myös huomautti, että koskaan aiemmin eurooppalaiset kulttuuripääkaupungit eivät ole sijainneet niin lähellä toisiaan kuin Turku ja Tallinna nyt.

Kulttuurikaupungin mantteli kiertää Euroopassa

Ateena oli vuonna 1985 ensimmäinen Euroopan kulttuuripääkaupunki. Sen jälkeen on 40 eurooppalaista kaupunkia saanut kantaa titteliä. Suomen ensimmäinen kulttuuripääkaupunki oli Helsinki vuonna 2000.

EU:n jäsenvaltiot ovat sopineet kulttuuripääkaupungeista maakohtaisesti vuoteen 2019 saakka. Vuodesta 2009 kaupunkeja on samanaikaisesti vähintään kaksi eri maista vuosittain. Valinta suoritetaan niin, että vuorossa olevan maan sisällä ehdokaskaupungit kisaavat ensin keskenään. Tämän jälkeen jäsenmaa tekee päätöksen ja ehdottaa yhtä kaupunkia kulttuuripääkaupungiksi. Valinnan hyväksyy EU:n neuvosto eli maiden kulttuuriministerit yhdessä.

Opetusministeri Karpela valitsi Turun

Suomessa vuoden 2011 kulttuuripääkaupungiksi halusi useampikin kaupunki. Turun nimesi kuitenkin lopulta Suomen ehdokkaasi opetusministeri Tanja Karpela kesäkuussa 2006 ja EU:n neuvosto teki lopullisen nimityksen marraskuussa 2007.  

-Turku haki aikoinaan Euroopan kulttuuripääkaupungiksi, koska uskoimme hankkeen olevan hyvä investointi tulevaisuuteen, painotti Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell. Kaupunginjohtaja myös arvioi, että kulttuuri lisää hyvinvointia ja tekisi Turusta entistä kiinnostavamman ja kansainvälisemmän.

AvajaisseremoniaTurku on suunnitellut noin 5000 tapahtumaa, joista 3500 on avoimia yleisötapahtumia ja loput tietyille kohderyhmille, kuten kouluille ja sairaaloille, suunnattuja. Kuva: Turku 2011

Kulttuuripääkaupunkivuoden merkitystä koko Suomen kulttuuripanostuksena painottaa opetus- ja kulttuuriministeri Stefan Wallin.

-Kulttuurin merkitys yhteiskunnassamme on kasvava. Se ei ole vain menokohde, vaan talouden ja hyvinvoinnin kestävä veturi, painotti hän avajaispäivänä.

Turku  jatkaa käynnistynyttä kulttuuripääkaupunkivuotta teemalla ”Kulttuuri tekee hyvää – Kultur gör gott”. Turku 2011 –säätiön toimitusjohtaja Cay Sevón lupasikin, että kulttuuria on Turussa luvassa niin arjessa kuin  juhlassa.

Meillä on paljon annettavaa Euroopalle, visioi Sevón.

Vuosikymmenien mittavin hanke Turulle

Kulttuurihankkeen suuruudesta kertoo jo pelkät luvut. Turku on suunnitellut noin 5000 tapahtumaa, joista 3500 on avoimia yleisötapahtumia ja loput tietyille kohderyhmille, kuten kouluille ja sairaaloille, suunnattuja. Tapahtumien toteuttamiseen osallistuu noin 15 000 taiteilijaa ja tekijää 50 eri maasta. Kulttuurivuoden kokonaisbudjetti on 50 miljoonaa euroa ja kokonaisyleisömäärän odotetaan olevan noin kaksi  miljoonaa. Vapaaehtoisia on mukana erilaisissa projekteissa reilusti yli 300.

Randell huomauttaa, että hanke on ehkä mittavin projekti kaupungille vuosikymmeniin.

Lisätietoa:
Turku 2011
European Capital of Culture, Euroopan komissio

 

Seuraa meitä