Saavutettavuustyökalut

Uutinen 21.1.2011

Tiilikainen: Kriisistä on otettava opiksi

Jotkut ekonomistit uskovat, että rahaliitto hajoaa jo muutaman vuoden sisällä. Ulkopoliittisen instituutin johtajan Teija Tiilikaisen mukaan kriisistä on kuitenkin otettava opiksi. Yhteiset säännöt, rangaistusmenettely, parempi jäsenvaltioiden sitouttaminen ja kaiken päällä nykyistä parempi politiikkasuunnittelu – siinä lääkkeitä tulevaisuutta varten. Raskaat poliittiset päätökset edellyttävät valitettavasti kriisiä, Tiilikainen kiteytti.

Tiilikainen avasi torstaina 20. tammikuuta ulkoministeriön Eurooppatiedotuksen ja eduskuntatiedotuksen kevään luentosarjan, jonka aiheena on EU:n tila ja tulevaisuus

EU:n tilanne kiinnostaa

Pikkuparlamentin kansalaisinfo oli tungokseen asti täynnä, kun Teija Tiilikainen valotti euroalueen nykyistä kriisiä integraation näkökulmasta. Selvää on, että kansalaisten kiinnostus EU-asioista on kasvanut kriisitunnelmien saattelemana.

Tiiilikaisen mukaan eräiden rahaliiton jäsenmaiden kriisi ei selity sillä, että mailla on käytössä yhteinen valuutta euro. Kyseessä on globaali talouskriisi, joka koettelee maiden julkisia talouksia, olivat ne rahaliitossa tai ei. Euroalueen kriisissä on myös muistettava, että valuutta-alueen julkiset taloudet ovat sangen erilaisia ja myös kriisimaat ovat keskenään erilaisia, verrataanpa vaikka Kreikan ja Irlannin tilanteita keskenään. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että pohjoisessa julkisten varojen käyttö on valvotumpaa, lakeja noudatetaan tiukemmin ja valtiovallan rooli on keskeisempi kuin eteläisessä Euroopassa.

Erityispiirteen kriisille antaa se, että euromaissa ei ole enää mahdollista käyttää rahapoliittisia välineitä kriisin hoidossa. Systeemi on jäykempi ja kansallista joustoa esimerkiksi devalvaatioiden suuntaan ei ole. Tämä on herättänyt keskustelua siitä, pitäisikö osan maista palata vanhaan järjestelmään.

Yhteinen talous yksi peruspilareista

Tiilikainen muistutti, että yhteinen talous on ollut yksi Euroopan unionin perustavista ajatuksista. Monta valtiota – yhdet markkinat -periaate on mahdollistanut sen, että rahaliittoon osallistuvat maat antavat taloudellista vetoapua toisilleen. Samaan aikaan toteutunut tavaroiden, palvelujen, pääomien ja ihmisten vapaa liikkuvuus on luonut kokonaan uusia mahdollisuuksia paitsi yksilöille myös yrityksille jotka ovat hyötyneet valuuttakurssien heilahteluiden ja rahanvaihtokustannusten poistumisesta.

Tiilikaisen mukaan johtava periaate on ollut kehittää EU-maita taloudellisesti samaan suuntaan (Lissabonin strategia jne.) ja tukea niitä globaaleilla markkinoilla toimimiseksi. Tällä hetkellä tämä ajattelu on haasteiden edessä. Yhteisvastuu jakaa voimakkaasti mielipiteitä EU-maiden kesken. Perussopimuksissa todetaan, että vastuu makrotalouden tilasta jää jäsenmaille, mutta tässä kohdin ei Tiilikaisen mukaan ole ehkä ajateltu äärimmäisiä tilanteita kuten nyt.

Tiilikainen hyväksyy avun joko lainojen tai takuiden muodossa kuilun partaalla oleville maille tiukkojen ennakkoehtojen kera: avun suoritukset on sidottu vakauttamissuunnitelman toteuttamiseen.

Hajoaako EU? Entä rahaliiton tulevaisuus?

Tiilikaisen mukaan EU:n hajoamisesta ei ole perusteita puhua. Nyt jos koskaan EU-maat tarvitsevat toisiaan. Keskinäisriippuvuus jää, oli unionia tai ei. Suljettuja saarekkeita ei ole. Keskustelu on saanut kuitenkin hyvin kriittisen suunnan, koska railo jäsenmaiden välille on kasvanut ja epätietoisuus tulevasta leviää kansalaisten keskuudessa.

Pitäisikö talouspolitiikan retuperälle päästäneitä maita erottaa rahaliitosta, jos reunaehdot eivät täyty? Tähän liittyvä keskustelu on luonteeltaan astetta vakavampi kuin spekulaatiot koko unionin hajoamisesta. Jotkut ekonomistit ovat väläytelleet että jo muutaman vuoden sisällä jotkut rahaliiton jäsenmaista joutuvat luopumaan yhteisvaluutasta. Tiilikaisella on kuitenkin toinen katsantokanta: tästä on otettava opiksi. Yhteiset säännöt, rangaistusmenettely, parempi jäsenvaltioiden sitouttaminen ja kaiken päällä nykyistä parempi politiikkasuunnittelu – siinä lääkkeitä tulevaisuutta varten. Tiilikainen lupasi palata asiaan viiden vuoden kuluttua. Mikäli tilanne on edelleen hälyttävä, on hän valmis tarkistamaan rahaliittoa koskevaa katsantoaan.

Raskaat poliittiset päätökset edellyttävät valitettavasti kriisiä, Tiilikainen kiteytti.

Seuraa meitä