Saavutettavuustyökalut

Uutinen 28.1.2011

Suomi osallistuu taistelujoukkojen päivystysvuoroon

TaistelujoukotJoukkueenjohtaja saa neuvoja kouluttajalta. Kuva: Puolustusvoimat

Suomi aloitti vuodenvaihteessa päivystysvuoron kahdessa EU:n nopean toiminnan joukon taisteluosastossa. Toinen on maavoimien perustama NLBG11-taisteluosasto ja toinen on merivoimien Pohjoismainen taisteluosasto. Molemmat osastot toimivat Utin jääkärirykmentissä. Joukkojen valmiusvuoro kestää kuusi kuukautta.

Suomi aloitti vuoden 2011 alussa valmiusvuoron kahdessa Euroopan unionin taisteluosastossa. Tätä tarkoitusta varten Uttiin on perustettu maavoimien Erikoisoperaatio-osasto (EOS), joka kuuluu Alankomaiden johtamaan taisteluosastoon sekä merivoimien taisteluosasto, jonka rungon muodostaa jääkärikomppania. Merivoimien taisteluosasto kuuluu Pohjoismaiseen taisteluosastoon, joka koostuu Suomen lisäksi Ruotsin, Viron, Norjan ja Irlannin sotilaista. Alankomaiden johtamaan osastoon kuuluu Suomen ohella Saksa, Itävalta ja Liettua.

Taisteluosastot valmiina monenlaisiin tehtäviin

Molempien EU:n taisteluosastojen kokonaisvahvuus on noin 1500-2000 sotilasta. Suomesta päivystysvuorossa on 300 sotilasta. He ovat 10 päivän valmiudessa lähtemään kriisinhallintaoperaatioon EU:n ulkopuolelle, jos ministerineuvostoneuvosto ja valmiusvuoroon osallistuvat maat niin päättävät. Taisteluosastoja voidaan käyttää myös YK:n pyynnöstä ja sen mandaatilla. Taisteluosaston operaation kesto on korkeintaan neljä kuukautta.

Teoriassa joukot on suunniteltu toimimaan 6000 kilometrin säteellä Brysselistä ja sotilaat ovat varusteltu laajaa toiminta-alaa silmällä pitäen. Mikäli joukot eivät osallistu mihinkään operaatioon, sotilaallisen koulutusta kuitenkin jatketaan.

LIIKU-AMMU-KOMMUNIKOI-LÄÄKITSE on pohja, jolle erikoiskoulutuksen kautta rakennetaan erikoisjoukkojen suorituskyky. Joukot keskittyvät ennen kaikkea neljään eri toimintaan: evakuointiin, humanitääriseen apuun, konfliktien estämiseen ja riitelevien osapuolien erottamiseen.

Ministerineuvosto tekee päätöksen osastojen käyttämisestä

Mahdollisen operaation valmistelu tapahtuu EU:ssa ja lopullisen päätöksen operaation käynnistämisestä tekee ministerineuvosto. Päätöksentekoa varten tulee olla kriisinhallintakonsepti, operaatiosuunnitelma ja voimankäytönsäännöt. Operaatioon osallistumisen esittelee joko poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea tai ministerineuvosto. Lopullinen päätös taisteluosastojen käytöstä tulee tehdä viiden vuorokauden sisällä esityksestä. Päätöksen jälkeen joukot on ryhmitettävä operaatioalueelle kymmenen vuorokauden kuluessa.

Joukot käytössä ensimmäisen kerran jo 2003

Nopean toiminnan joukkojen konsepti luotiin 2000-luvun alussa osana EU:n laajempaa puolustussuunnittelua. Vuonna 2003 EU lähetti ensimmäisen kerran joukkojaan ulkomaille Kongoon ja vuotta myöhemmin julkaistiin Headline Goal 2010 -ohjelma, jossa määritellään virallisesti EU:n taisteluosastot.

Ulkoministeri Alexander Stubbin sekä Suomen Puolustusvoimien mukaan Suomi hyötyy osallistumisesta päivystykseen, sillä taisteluosastoissa koulutetaan korkeatasoista suomalaista kriisinhallintahenkilökuntaa, joka on käytettävissä myös muihin kriisinhallintaoperaatioihin valmiusvuoron jälkeen. Taisteluosastot parantavat myös jäsenmaiden yhteistyötä mm. kansainvälisten harjoitusten ansiosta. Lisäksi niiden toiminta edistää jäsenmaiden joukkojen yhteensopivuutta. Osallistuminen EU:n taisteluosastoihin palvelee myös kansallisten puolustuksen tavoitteita.

Lisätietoa:
Nopean toiminnan joukot, Puolustusvoimat
The EU Battlegroups, Euroopan parlamentti

 

Seuraa meitä