Kohti urheilun omaa EU-ohjelmaa 2014
EU:n urheiluohjelman tarkoituksena on tukea eurooppalaisia yhteistyö- ja koulutushankkeita sekä verkostoja. Kuva: Euroopan parlamenttiEU:n oman urheiluohjelman mahdollistavaa budjettilinjaa on toivottu pitkään. Lissabonin sopimuksen myötä urheilusta tuli yksi EU:n politiikan toimintalohkoista ja se sai oikeusperustan. Tämä toi EU:lle toimivaltaa urheilun alalla.
Urheilu on kirjattu sopimuksessa samaan artiklaan kulttuurin ja koulutuksen kanssa. Näin EU-tasolla urheilutoimet tullevat olemaan samantyyppisiä kuin jo nyt kulttuurin ja nuorisotoiminnan aloilla. Tällaisia ovat hyvien käytäntöjen vaihtaminen sekä eurooppalaisen yhteistyön, verkostojen ja strategioiden rahoittaminen.
Katseet ovat tällä hetkellä EU:n vuonna 2014 alkavassa ohjelmakaudessa.
Mihin suuntaan eurooppalainen urheilupolitiikka on menossa? Minkälaisia mahdollisuuksia uusi urheiluohjelma voisi tuoda?
Eurooppatiedotus järjesti aihetta koskevat seminaarit Turussa ja Tampereella.
Urheilulle vihdoin oma EU-ohjelma – vain rahaa uupuu
Euroopan parlamentin jäsenen Hannu Takkulan mukaan EU:n urheilupolitiikan näkymät ovat vielä epäselvät. Takkulan kanssa samoilla linjoilla oli johtaja Harri Syväsalmi opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
Seuraavalla kahdelle toimintavuodelle on varattu rahaa noin 3–7 miljoonaa euroa. Budjettilinja on siis luotu, mutta varsinainen rahoitus on varsin vähäistä. Takkula ottaa vertailukohdaksi eurooppalaiset tupakanviljelijät, joille on kohdennettu 400 miljoonaa euroa. Takkulan mukaan oman ohjelman saaminen on urheiluväelle erityisen tärkeää, sillä tähän asti todelliset toimet ja konkretia ovat kuitenkin vielä jääneet puuttumaan.
Urheilun varsinainen rahoituskehys valmistuu Takkulan arvioiden mukaan vuonna 2013. Aikaisemmin liikuntahankkeita on rahoitettu muiden EU-ohjelmien, erityisesti rakennerahastojen, kautta. Uutta urheiluohjelmaa valmisteltaessa europarlamentaarikko peräänkuuluttikin rahoituksen kuntoon saattamista. Urheiluohjelma vaatii poliittista ratkaisua ja tahtotilaa.
Euroopan parlamentin enemmistö kannatti joulukuun täysistunnossa Takkulan yhdessä neljän muun Euroopan parlamentin jäsenen kanssa laatimaa kirjallista kannanottoa, jossa pyydettiin komissiota varmistamaan, että urheiluohjelma saa tulevaisuudessa riittävän rahoituksen.
– Urheiluohjelman rahoitustilanteen vuoksi rakennerahastojen roolia ei tulisi edelleenkään unohtaa, Syväsalmi puolestaan pohti tilannetta. Syväsalmi ehdottaa, että urheilua voisi myös pyrkiä sisällyttämään muihin EU:n ohjelmiin kuten nuoriso-ohjelmaan.
Urheilu on hyvä keino muuttaa maailmaa
Takkulan mukaan urheilu on Euroopan suurin kansanliike ja sen avaama vaikutuskenttä hyvin laaja. Takkula myös muistutti, että urheilun avulla voidaan edistää muun muassa työhyvinvointia, työvoiman tuottavuutta kuin maahanmuuttajien kotoutumistakin.
Harri Syväsalmi pohti Takkulan tavoin urheilun mahdollisuuksia muuttaa maailmaa rauhanomaisesti. Syväsalmi kysyikin lennokkaasti, että voitaisiinko urheilun alalla lanseerata uudelleen rauhan, ystävyyden ja solidaarisuuden ajatus ja todella valjastaa urheilun tuomat voimavarat käyttöön.
Turussa Aurajoen urheilulukion rehtori Markus Kalmari esitti puolestaan idean urheilun oman EU-vaihto-ohjelman perustamisesta. Kalmari visioi, että Sport-Erasmus jo toimivan Erasmus-vaihto-ohjelman sisällä antaisi uusia harjoittelumahdollisuuksia urheilijoille.
Suomessa toivotaan EU:lta panostusta terveysliikuntaan ja vapaaehtoistoiminnan tukemiseen
”Urheilu yhdistää”, totesivat johtaja Harri Syväsalmi, yksikönpäällikkö Marja Aspelund ja jääkiekon ”grand old man” Juhani Wahlsten Turussa. Kuva: EurooppatiedotusVaikka oma urheiluohjelma EU-tasolla syntyykin, se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että urheiluseurat saisivat rahoitusta perustoimintaansa suoraan EU:lta. Urheiluohjelman tarkoituksena on tukea pikemmin eurooppalaisia yhteistyö- ja koulutushankkeita sekä verkostoja.
– Suomessa on painotettu terveysliikunnan merkitystä sekä toivottu erilaisia toimia, jotka tukisivat vapaaehtoistoimintaa urheilun parissa, sanoi Tampereella puhunut kulttuuriasiainneuvos Minna Polvinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Polvinen lisää, että on myös toivottu, että urheiluohjelma olisi kansallisesti hajautettu. Se tarkoittaisi käytännössä sitä, että hankkeet valittaisiin erikseen kaikissa EU-jäsenmaissa eikä keskitetysti Brysselissä.
Lisätietoa:
