OLAF – EU:n ase petoksia ja rötöksiä vastaan

Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaaminen ja EU-kansalaisten verovarojen asianmukainen käyttö on yksi EU:n toimielinten tärkeimmistä tehtävistä. Näitä taloudellisia etuja turvaamaan perustettiin vuonna 1999 Euroopan Petostentorjuntavirasto – OLAF. Virasto koordinoi ja tukee EU-jäsenmaiden toimintaa petosten torjunnassa sekä vastaa siitä, että 500 miljoonan asukkaan sisämarkkinoilla käydään rehtiä kauppaa.

Italialainen tuomari Giovanni Kessler aloitti OLAF:in pääjohtajan helmikuussa.

OLAF ei ole EU:n salainen palvelu eivätkä sen n. 500 virkamiestä toimi unionin poliiseina tai 00-alkuisina agentteina. Salamyhkäisen ja rikollisen toiminnan paljastaminen ja ehkäiseminen on kuitenkin viraston päätehtävä. OLAF toteuttaa EU:n lainsäädäntöön nojautuvia hallinnollisia tutkimuksia riippumattomasti, ja sen tavoitteena on suojata unionin ja sen kansalaisten taloudellisia etuja sekä rikollisuuden ja petosten torjuntaa koskevan lainsäädännön toteutumista jäsenmaissa.

OLAF suorittaa tutkimuksiaan jäsenmaissa tiiviissä yhteistyössä näiden omien toimivaltaisten viranomaisten kanssa, sekä tekee yhteistyötä toimintansa tehostamiseksi Euroopan poliisiviraston Europolin sekä vakavan rajatylittävän järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi koordinoivan Eurojustin kanssa. OLAF:in tehtäviin kuuluu myös petostentorjuntaeksperttien koulutus ja teknisen tietotaidon levittäminen niin omiin, jäsenmaiden kuin kumppanimaidenkin tarpeisiin.

Jotta epärehelliset käytänteet niin EU-instituutioiden sisällä kuin ulkopuolallakin tulisivat tehokkaimmalla tavalla päivänvaloon, myös EU-kansalaisten on mahdollista antaa oma panoksensa petosten torjuntaan ja toimia näin yhteistyössä OLAF:in kanssa. Virastossa toimii maksuton vihjepuhelin, johon kansalaiset voivat soittaa ilmaiseksi kaikista jäsenvaltioista antaakseen tietoja virastoa kiinnostavista asioista. (Suomen puhelinnumero: 0800 112 595.) Kansalaisten on mahdollista ilmoittaa petosepäilyistä myös viraston kotisivuilta löytyvältä lomakkeella.

Vuonna 2010 OLAF sai kansalaisilta 584 ilmoitusta petosepäilyistä. Näistä kaikki eivät kuitenkaan olleet oleellisia petoksentorjuntaviraston toiminnalle. Viime vuoden ilmoituksista 36 on johtanut tutkintaan ja 265:tä tapausta vielä arvioidaan mahdollisten tutkintatoimien varalta.

Rajatylittävät rikokset ja petokset EU:n haasteena

Petostentorjuntaviraston virkamiehiä Brysselissä esittelemässä toimintaansa.

Vuonna 2006 OLAF peri takaisin 113 miljoonaa euroa petoksella hankittuja varoja. Samana vuonna 20 ihmistä joutui vankilaan oikeustapauksissa, jotka EU:n jäsenmaat olivat panneet vireille OLAF:in selvittämien petosten perusteella. Kilpailun vääristyminen sisämarkkinoilla laittomien tuotteiden vuoksi tuo suurta harmia laillista liiketoimintaa harjoittaville yrityksille. OLAF onkin viime vuosina tehostanut toimintaansa monilla eri aloilla: mm. tiiviimpään tulliyhteistyöhön on kiinnitetty erityishuomiota ja toiminta pohjautuu nykyään vahvemmin tilastolliseen analyysiin kohdatuista haasteista.
Suurimman petosluokan OLAF:in tilastoissa muodostaa EU:n rakennerahastojen väärinkäyttö. Kasvamassa määrin OLAF:in tutkimukset ovat kuitenkin viime aikoina keskittyneet myös laittomaan tavaran salakuljetukseen ja tuoteväärennöksiin. Määrällisesti eniten OLAF:in toimivaltaan kuuluvia väärinkäytösten epäilyjä ilmenee kuudessa maassa: Belgiassa, Bulgariassa, Italiassa, Saksassa, Ranskassa ja Romaniassa. Näissä maissa virasto myös suorittaa eniten tutkimuksiaan. Vuonna 2009 viraston tutkimista, avoinna olevista 354:sta tapauksesta, yksikään ei koskenut Suomea. Suomen lisäksi nollakerhoon ylsi vain Tanska.

Petostentorjuntaviraston viimeaikaisia saavutuksia

Millaisia saavutuksia EU:n Petostentorjuntavirasto on sitten omalla toiminnallaan saanut aikaiseksi? OLAF suorittaa sekä ulkoisia ja sisäisiä tutkimuksia, ja se on mm. paljastanut Euroopan parlamentin jäsenen käyttäneen EU:n varoja väärin omaksi edukseen yli 40 000 euron arvosta. Tämä nyt jo ex-meppi sai rötöksistään kahden vuoden vankeusrangaistuksen. Joulukuussa 2010 Isossa-Britanniassa vaikutusvaltainen yritysjohtaja taas tuomittiin vankeusrangaistukseen petoksesta EU-varojen väärinkäyttöön liittyneessä tapauksessa. Euroopan unionin varoja oli tuolloin sujahtanut vääriin taskuihin 284 000 euron verran. Petostentorjuntaviraston esiintuoma kansainvälisen järjestön johtohahmon tekemä kavallus, hyväntekeväisyysjärjestön nimissä suoritetut petokset ja korruptiotapaukset ylipäänsä, ovat myös otsikkoihin nousseita merkittäviä voittoja petostentorjunnan alalla. Saavutusten toivotaan toimivan ehkäisevänä esimerkkinä ja johtavan entistä rehellisempään ja läpinäkyvämpään unioniin.

Petostentorjuntaviraston suurin viimeaikainen yksittäinen voitto liittyy tupakkatuotteiden salakuljetukseen. Laittoman kaupan tupakkatuotteilla on sanottu olleen EU:n alueella kasvussa erityisesti talouskriisin iskettyä. OLAF:in tilastot kuitenkin näyttävät tapausten valossa kasvua olleen jo vuosia. Tupakan hintaa on terveyspoliittisista syistä nostettu useissa EU-maissa, ja tämä on osaltaan lisännyt laittoman tavaran kysyntää. Salakuljettajat tuovat Eurooppaan väärennettyjä tupakkatuotteita ja myyvät näitä unionin savuttelijoille. Laillisesti hankitun tupakka-askin hintaan on lisätty mm. haittaveroja. Näillä pyritään kattamaan tupakan poltosta jäsenmaille koituvia terveydenhuollon kustannuksia. Laittomien tuotteiden osalta verot jäävät kuitenkin saamatta ja tupakan haitoista koituvat hoitokulut jäävät EU-veronmaksajien kontolle.

Menetetyt verotulot ja häiriöt sisämarkkinoille

Toissa vuonna EU:n tullilaitokset takavarikoivat yli viisi miljardia savuketta. Tämän arvioidaan olevan kuitenkin vain 5–10 prosenttia laittoman kaupan todellisesta määrästä. EU ja jäsenvaltiot menettävät siis vuosittain verotuloja jopa 10 miljardia euroa laittoman savukekaupan vuoksi. Lisäksi väärennetyistä ja salakuljetetuista savukkeista saatavalla tuotolla rahoitetaan rikollisuutta ja terrorismia, mikä vaikuttaa kaikkiin maailman maihin. Taloudellisten menetysten lisäksi tämän yhteiskunnallisen ongelman juuret ovat siis huomattavasti syvemmällä kuin yksin edes EU:n maaperässä.

Kiina on Yhdysvaltojen jälkeen EU:n suurin kauppakumppani ja sen tärkein tuontimaa. Kiinassa täyteen tupakkatuotteita lastatun kontin arvo on n. 100 000 euroa, mutta tavaran arvo EU:n alueella myytäessä voi ylittää yli miljoona euroa. EU-komissio onkin tiedostanut laittoman tupakkakaupan aiheuttamat taloudelliset tappiot. Maksamattomat verot, rahanpesu ja tekijänoikeuksien loukkaaminen ovat kaikki tunnustettuja ongelmia unionissa. Laittoman kaupan ehkäisemiseksi komissio onkin allekirjoittanut yhteistyösopimukset neljän maailman johtavan tupakantuottajan kanssa laittoman kaupan ehkäisemiseksi. EU:n ja puhtain paperein sen sisämarkkinoilla toimivien yritysten kannalta on tärkeää, että aidot ja lailliset tuotteet pääsevät helposti yli 500 miljoonan kuluttajan yhtenäismarkkinoille. Tämän vuoksi esim. väärennösten torjuminen ja tekijänoikeuksien suojeleminen ovatkin olleet keskeisessä osassa EU:n kehittäessä talous- ja kauppasuhteita sen ulkopuolisiin maihin. Petosten ja rötösten tuomaan haasteeseen on vihdoin tartuttu kokonaisvaltaisesti. Silti korruptio, petokset, salakuljetukset, tuoteväärennökset, rahanpesu, väärennetyt eurot jne. työllistänevät OLAF:ia vielä kauan, niin pinta-alaltaan, väliluvultaan kuin hallinnollisilta tavoiltaankin, laajentuneessa unionissa.

Petostentorjunnan oikeusperustana on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 325 artikla. Vaikka OLAF kuuluu Eurooopan komissioon, on se budjetin, hallinnon ja tutkimusten itsenäisyyden suhteen tästä riippumaton. OLAF tutkii EU:n toimielinten työntekijöihin liittyvää epäiltyä korruptiota ja muita vakavia virheitä sekä epäiltyjä petoksia ja muita merkittäviä väärinkäytöksiä, joilla on vaikutusta EU:n taloudellisiin etuihin.
Petostentorjuntavirastossa työskentelee neljä suomalaista virkamiestä. Mika Mäkelä toimii C.4. –yksikön päällikkönä.