EU:n talous
EU-maiden johtajat kokoontuivat EU-huippukokoukseen Brysseliin jälleen 24.-25.3. Talousasiat olivat yksi kokouksen pääteemoista. Hallitusten päämiehet pääsivät yhteisymmärrykseen talouden kokonaispaketista.
Talouden kokonaisvaltainen strategia
Talouden kokonaisvaltainen strategia muodostuu eri osatekijöistä, jotka ovat:
– eurooppalaisen ohjausjakson ensimmäisen vaiheen päätökseen saattaminen,
– Euroopan rahoitusvakausvälineen vahvistamista koskevan työn viimeistely,
– tulevan Euroopan vakausmekanismin ja sen edellyttämän perussopimusmuutoksen hyväksyminen,
– talouspolitiikan koordinaatiota vahvistavia lainsäädäntöehdotuksia koskevan työn viimeistely neuvoston osalta sekä
– euroa koskeva kilpailukykysopimus.
Euroalueen päämiehet pyysivät 11.3. valtiovarainministereitä saattamaan työnsä päätökseen Euroopan vakausmekanismin ja Euroopan rahoitusvakausvälineen osalta ajoissa ennen 24.–25.3. pidettävää Eurooppa-neuvostoa. Euroryhmän laajennettu kokoonpano pääsi 21.3. sopuun euroalueen pysyvän kriisinhallintamekanismin (EVM) pääpiirteistä.
Portugalin tilanne toi uusia ulottuvuuksia kokouksessa käytyyn keskusteluun. Portugalin parlamentti kumosi EU-kokouksen alla säästöpaketin, jolla valtion julkista taloutta olisi pyritty tasapainottamaan.
Talouden kokonaisvaltaisen strategian osalta kokouksessa päällimmäiseksi keskustelunaiheeksi nousi pysyvä kriisinhallintamekanismi.
Euroopan vakausmekanismi (EVM)
Eurooppa-neuvosto pääsi yhteisymmärrykseen heinäkuussa 2013 käyttöön otettavan Euroopan pysyvän vakausmekanismin (EVM) pääpiirteistä. Pysyvään vakausmekanismiin sisältyy vahva yksityisen sektorin vastuu. Väliaikaista ja pysyvää mekanismia koskevat sopimukset valmistellaan siten, että molemmat voidaan allekirjoittaa samanaikaisesti kesäkuun 2011 loppuun mennessä. Samalla päätettiin pysyvän vakausmekanismin perustamiseen liittyvästä perussopimusmuutoksen sisällöstä.
Jatkovalmisteluun vielä avoimeksi jääviä merkittävimpiä yksityiskohtia ovat mm.
– korotusvaltuuksien ja takausten välinen suhde
– missä määrin EVM voi ostaa ohjelmavaltion velkakirjoja uusemissiois
– miten menetellään pääoman suhteen, jos EVM puretaan
– pitääkö velkakestävyysarviota laadittaessa kaikkien kolmen instituution (IM komissio, EKP) päätyä yhtenäiseen arvioon
– jos velkakestävyysarvion lopputulos on kielteinen, niin seuraako siitä automaattisesti kriisimaan velkojen lyhennysten ja korkojen maksujen pysäyttäminen (ns. standstill)
– yhteistoimintalausekkeiden täsmällinen sisältö
Lisätietoa pysyvästä kriisinhallintamekanismista:
Kilpailukykysopimus
Jäsenmaat pääsivät kokouksessa sopuun uudesta euroa koskevasta sopimuksesta (Euro Plus Pact), jonka tavoitteena on tehostaa talouden koordinaatiota. Tämä niin kutsuttu kilpailukykysopimus on avoin myös euroalueen ulkopuolisille jäsenmaille, ja niistä kuusi maata (Tanska, Puola, Latvia, Liettua, Bulgaria ja Romania) liittyivätkin kokouksessa tähän sopimukseen.
Euroa koskeva sopimus on luonteeltaan siihen liittyneiden jäsenvaltioiden päämiesten poliittinen julistus yhteisistä tavoitteista ja menettelyistä. Euroa koskeva sopimus ei nimestään huolimatta ole kansainvälinen sopimus. Euroa koskevalla sopimuksella ei myöskään ole oikeudellista velvoittavuutta jäsenvaltioiden välillä, suhteessa unioniin tai sen toimielimiin.
Euroa koskevassa sopimuksessa todetaan, että euroalueen jäsenvaltiot tekevät kaikkensa seuraavien tavoitteiden saavuttamiseksi: kilpailukyvyn parantaminen, työllisyyden parantaminen, julkisen talouden kestävyyden kohentaminen ja rahoitusvakauden vahvistaminen. Jäsenvaltiot pyrkivät tavoitteisiin omalla politiikkayhdistelmällään ottaen huomioon erityiset haasteensa. Sopimuksessa mukana olevat jäsenvaltiot valitsevat itse tavoitteiden saavuttamiseksi vaadittavat kansalliset toimenpiteet.
Sopimuksen allekirjoittaneet jäsenvaltiot sitoutuvat ilmoittamaan siinä määriteltyjen indikaattoreiden ja periaatteiden mukaisesti, mitä konkreettisia toimia ne aikovat toteuttaa seuraavien kahdentoista kuukauden aikana. Muutamat jäsenvaltiot ovat jo ilmoittaneet ensimmäisistä sitoumuksistaan. Kaikki osallistuvat jäsenvaltiot tulevat esittämään sitoumuksensa mahdollisimman pian ja joka tapauksessa niin ajoissa, että ne voidaan sisällyttää huhtikuussa toimitettaviin vakaus- tai lähentymisohjelmiin ja kansallisiin uudistusohjelmiin ja esittää kesäkuun Eurooppa-neuvostossa.
Tietoa EU:n toimista talouskriisissä
Valtiovarainministeriö on koonnut sivuilleen yhteenvedon Suomen sitoumuksista ja EU:n vakausjärjestelyistä. Suosittelemme tutustumaan, mikäli talousasiat kiinnostavat!
Muistio Eurooppa-neuvostosta 24.-25.3.
Eurooppa-neuvoston 24.-25.3. päätelmät
