Saavutettavuustyökalut

Uutinen 25.5.2011

Rikoksen uhrien suojelua EU:ssa halutaan parantaa

Rikoksen uhrien suojelun taso eri EU-maissa vaihtelee. Euroopan komissio on antanut lainsäädäntöehdotuksia, joilla varmistettaisiin, että kaikilla rikoksen uhreilla olisi EU:ssa samat perusoikeudet. Joka vuosi EU:ssa arviolta 75 miljoonaa ihmistä joutuu rikoksen kohteeksi.

Suomalainen turisti hakataan ja ryöstetään Barcelonassa. Kreikkalaisen koululaisen kimppuun käydään metroasemalla Hampurissa. Eurooppalaiset tekevät noin 1,25 miljardia turistimatkaa vuodessa EU:n alueella. On selvää, että jotkut väistämättä joutuvat matkallaan rikoksen uhriksi.

Rikoksen fyysiset, psyykkiset ja taloudelliset vaikutukset voivat olla uhrille kestämättömät. Lisäksi uhrien poliisilta ja oikeusviranomaisilta saama kohtelu voi jättää toivomisen varaa. Kun rikos tapahtuu ulkomailla, oikeusjärjestelmien ja kielten erot voivat aiheuttaa suuria lisäongelmia. Mitkä ovat uhrin oikeudet? Keneltä hän voi saada apua?

EU-maiden lainsäädäntö epäyhtenäistä

Rikoksen uhriin olisi aina suhtauduttava vakavasti ja hänelle olisi tarjottava suojelua ja tukea sekä mahdollisuus saada oikeutta, olipa rikos sitten väkivaltainen ryöstö tai vaikkapa terroristihyökkäys. EU-maiden nykyinen lainsäädäntö rikoksen uhrien oikeuksista on kuitenkin epäyhtenäistä, eivätkä maat aina pysty noudattamaan syrjimättömän ja tasapuolisen kohtelun perusvaatimuksia.

Euroopan tuomioistuinKuva: Euroopan komissio

Lissabonin sopimus antoi EU:lle toimivallan säätää lakeja rikoksen uhrin oikeuksista. Komission vastikään antamilla lainsäädäntöehdotuksilla pyritään määrittämään EU:n laajuisesti noudatettavat vähimmäisvaatimukset rikoksen uhrien suojelulle. Näin varmistettaisiin, että rikoksen uhrille tarjotaan samantasoista suojelua ja tukea sekä mahdollisuus saada oikeutta kaikkialla EU:n alueella.

Uusi lainsäädäntö takaisi rikoksen uhreille samat oikeudet

Ehdotettu direktiivi rikoksen uhrin oikeuksia koskevista vähimmäisvaatimuksista varmistaisi, että
• uhria kohdellaan yksilönä, ja poliisit, syyttäjät ja tuomarit saavat koulutusta uhrien käsittelemisessä
• uhri saa ymmärrettävässä muodossa olevaa tietoa oikeuksistaan ja asiansa etenemisestä
• uhri saa tukea kaikissa jäsenmaissa
• uhri voi osallistua asiansa oikeuskäsittelyyn, jos niin haluaa, ja hänelle annetaan apua oikeudenkäynnin aikana
• suojattomat uhrit (lapset, vammaiset, raiskauksen uhrit) tunnistetaan ja heille annetaan riittävää suojelua
• uhria suojellaan rikostutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana.

Komissio ehdottaa myös asetusta suojelutoimenpiteiden vastavuoroisesta tunnustamisesta. Näin varmistettaisiin, että esimerkiksi perheväkivallan uhri, joka matkustaa tai muuttaa toiseen EU-maahan, voi luottaa siihen, että väkivallantekijälle määrätty lähestymiskielto tai suojelumääräys on voimassa myös siellä.

Uhria koskevat vähimmäissäännöt ovat osa EU:n laajempaa tavoitetta kehittää Euroopan oikeusaluetta, jossa kansalaisilla olisi samantasoiset perusoikeudet ja jossa he voisivat luottaa oikeusjärjestelmään, missä tahansa EU:n alueella he matkustavatkin.

 

 

Seuraa meitä