Saavutettavuustyökalut

Uutinen 3.8.2011

Puola johtaa Euroopan unionia

Buzek, Tusk, Rompuy, Orbán ja BarrosoEuroopan neuvoston puheenjohtajuus siirtyi Puolalle 1. heinäkuuta. Kuvassa Euroopan parlamentin puhemies Jerzy Buzek, Puolan pääministeri Donald Tusk, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy, Unkarin pääministeri Viktor Orbán ja Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroso. Kuva: Euroopan komissio.

Puolan EU-puheenjohtajuus alkoi 1. heinäkuuta. Unkarin pääministeri Viktor Orbán luovutti symbolisesti 27 jäsenmaan valtioliiton johdon Puolan pääministeri Donald Tuskille. Puolan puheenjohtajuuden keskeisiä tavoitteita ovat Euroopan integraation syventäminen, Euroopan turvallisuuden ylläpitäminen ja avoimen Euroopan idea, jonka keskeisenä tavoitteena on EU:n kansainvälisen aseman parantaminen.

Puola on EU-puheenjohtajamaana ensimmäinen Tanskan ja Kyproksen kanssa muodostamassaan triossa. Lissabonin sopimuksen myötä peräkkäiset puheenjohtajamaat on koottu kolmikoiksi, jotta politiikan jatkuvuus voitaisiin taata paremmin.

Puheenjohtajamaan päätehtävänä on toimia ministerineuvostojen ja niiden työryhmien puheenjohtajana lukuun ottamatta ulkoasianneuvostoa, jota vetää EU:n ulkoministeri. Puheenjohtajamaa sovittelee erimielisten jäsenvaltioiden kantoja. Vaikka puheenjohtajuus ei sinänsä tuo maalle ylimääräisiä etuja tai valtaa, sillä on hyvä mahdollisuus saada tärkeiksi katsomiaan aiheita agendalle.

Puheenjohtajuus Puolalle näytön paikka

Vuonna 2011 on ensimmäinen kerta, kun itäisen Keski-Euroopan maat toimivat EU:n johdossa koko vuoden. Tämä näkyy myös Puolan Eurooppa-politiikan painotuksissa.

Pääministeri TuskPuolan pääministeri Donald Tusk johtaa puhetta Euroopan unionin neuvostossa. Kuva: Euroopan komissio.

”Puheenjohtajuus kaksi kautta itäisessä Keski-Euroopassa tuo ehkä enemmän mielenkiintoa alueelle. Alue on aiemmin nähty vain Euroopan unionin aluekehityspolitiikan kohteena, mutta nyt Puola on valmis johtamaan koko unionia.”, linjaa Puola-asiantuntija, tutkija Jaakko Turunen Uppsalan yliopistosta.

Puola ja Unkari liittyivät Euroopan unioniin vuonna 2004. Koko 27 valtiota kattavan valtioliiton puheenjohtajuus ja mm. lainsäädäntötyön vetäminen, toimii symbolisesti siltana unionin ”uusien” jäsenmaiden joukosta täysivaltaiseksi jäseneksi.

Puola ja Unkari ovat veljeskansoja, joiden läheinen yhteiselo takautuu 1300-luvulle asti. Läheisestä suhteesta kertoo se, että molemmissa maissa on kalenterissa puolalais-unkarilaiselle ystävyydelle omistettu päivä.

Mielenkiintoinen yksityiskohta ja merkki yhteisöllisyydestä on Puolan päätös tarjoilla unkarilaista viiniä kaikissa virallisissa tilaisuuksissa. Tällä eleellä Puola haluaa osoittaa yhteenkuuluvuutta sekä Unkaria että muuta itäistä Keski-Eurooppaa kohtaan. Kuten muutkin EU:n puheenjohtajamaat toivoo Puola voivansa herättää muun Euroopan huomiota ja mielenkiintoa paitsi itseään myös muuta itäistä Keski-Eurooppaa kohtaan.

Idänsuhteet keskiössä EU-puheenjohtajuuden aikana

Puolan puheenjohtajuuskauden yksi merkkitapahtumista on syyskuun lopussa Varsovassa järjestettävä itäisen kumppanuuden huippukokous. Ohjelman piiriin kuuluvat Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Moldova, Ukraina ja Valko-Venäjä.

EU:n naapuruuspolitiikan osana Itäinen kumppanuus -ohjelma on Puolalle hyvin tärkeä, sillä aloite sen käynnistämiseen tuli heiltä itseltään. Puolan puheenjohtajuuskauden virallisena tavoitteena on edistää EU:n ja kumppanuusmaiden suhteita poliittisella ja taloudellisella tasolla, sekä pyrkiä helpottamaan matkustamista. Puolalla on vahva oma intressi kumppanuusohjelmaan kuuluvien Ukrainan ja Valko-Venäjän suhteen ja pidemmällä tähtäimellä myös Ukrainan liittymistä Euroopan unioniin. 

Talouden saralla päätavoitteina ovat tehokkaat toimenpiteet, jotka tukevat talouskasvua sekä EU-alueen valtioiden julkisen talouden tasapainottamista. Päätavoitteilla pyritään vahvistamaan EU:n kilpailukykyä sekä vastaamaan nopeasti ajankohtaiseen taloustilanteen aiheuttamiin ongelmiin.

Puolalaiset – unionin EU-myönteisin kansakunta

Puolalaisen CBOS-tutkimuskeskuksen tuoreen kyselyn mukaan yli neljä viidesosaa (83 %) puolalaisista tukee integraatiota. Syynä myönteiseen EU-ilmapiiriin voi pitää Puolan vaikeaa historiaa, sen asemaa kahden suurvallan, Saksan ja Venäjän, välissä. Puola on lisäksi unionin suurin nettosaaja. Maahan ohjautuvista EU-rahastojen tuista suurin osa on suunnattu aluepolitiikkaan, mikä näkyy myönteisesti puolalaisten arjessa.

Toisaalta puolalaiset ovat usein arvioineet myös oman roolinsa hyvin keskeiseksi Euroopan tulevaisuudesta puhuttaessa.

Donald Tusk ja Jerzy BuzekPuolalaisilla on nyt hallussaan kaksi tärkeää EU-virkaa, kun pääministeri Tusk johtaa Euroopan unionin neuvostoa ja Jerzy Buzek toimii Euroopan parlamentin puhemiehenä. Kuva: Euroopan komissio.

”Keskustelu oli unioniin liittymisen aikaan vajaa vuosikymmen sitten hyvin visionääristä. Vastustajien mielestä EU-jäsenyys tuhoaa puolalaisen sielun, kun taas EU-myönteisille jäsenyys oli symbolisesti Puolan paluu Euroopan sydämeen. Kun jäsenyys läheni, keskustelu muuttui pragmaattiseksi pohdinnaksi mm. siitä, kuinka paljon maataloustukia tulemme saamaan”, kertaa Turunen.

Puolan EU-puheenjohtajuuden lähestyessä keskustelu oli Turusen mukaan samoin romanttisella tavalla visionääristä kuin jäsenyysneuvottelujen alla. Maassa käytiin keskustelua siitä, miten puolalaisia tarvitaan Euroopassa ja heidän roolinsa on ratkaisevassa asemassa EU:n tulevaisuuden kannalta. Etenkin puolalaisten EU-myönteisyys on noussut esiin dynaamisuutena, jota ”vanhassa” EU:ssa tarvittaisiin, pohtii Jaakko Turunen. Puola on myös hyvä esimerkki siitä, että ”klassinen” EU-politiikka, integraatio ja aluepolitiikka auttavat maan hyvään kehitykseen.

Muualla Euroopassa puolalaiset tunnetaan usein konservatiivisista mielipiteistään seksuaalivähemmistöihin ja perhepolitiikkaan liittyen. Puolalaiset ovat Turusen mukaan pelänneet Eurooppaa juuri sen liiallisen vapaamielisyyden vuoksi.

Syksyn aikana Puolan parlamentti ottanee käsittelyyn kansalaisaloitteen abortin täyskiellosta. Asia on herättänyt huomiota myös muualla Euroopassa.

 ”Toivottavasti muiden eurooppalaisten kiinnostus Puolaa kohtaan aidosti lisääntyy maan EU-puheenjohtajuuden myötä”, summaa itsekin Puolassa asuva Jaakko Turunen.

Lisätietoja:

Puolan EU-puheenjohtajuussivut

Puolan Helsingin suurlähetystö

Suomi-Puola yhdistysten liitto

Seuraa meitä