Saavutettavuustyökalut

Uutinen 24.8.2011

Uusi direktiivi selkeyttää EU-kansalaisen oikeuksia saada hoitoa ulkomailla

EU-kansalaisilla on mahdollisuus hakeutua sairaanhoitoon myös muihin jäsenmaihin. Hoidon järjestelyt ja korvauskäytännöt vaihtelevat tapauksesta riippuen. Helmikuussa hyväksytty direktiivi potilaiden oikeuksista rajatylittävässä terveydenhuollossa selventää oikeuksia hakeutua hoitoon toiseen EU-maahan.

DalliEuroopan komission terveys- ja kuluttaja-asioista vastaava komissaari on maltalainen John Dalli. Kuva: Euroopan komissio

Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsivät helmikuussa 2011 yhteisymmärrykseen niin sanotusta potilaiden liikkuvuusdirektiivistä. Hoitoon hakeutuminen ulkomaille on käytännössä ollut mahdollista jo aiemmin, mutta uudella direktiivillä täsmennetään, missä tapauksissa ja millä ehdoin EU-kansalainen voi käyttää hoitopalveluja toisessa EU-maassa, Eta-maassa (Norja, Islanti ja Liechtenstein) ja Sveitsissä.

Päävastuu terveyspalvelujen järjestämisestä ja sosiaalietuuksien määrittämisestä säilyy potilaan kotimaalla, mutta direktiivillä pyritään takaamaan kaikille potilaille samat oikeudet kaikkialla EU:ssa. Jokaisen EU-maan on myös perustettava kansallinen yhteyspiste tarjoamaan tietoa niille, jotka harkitsevat hoitoon hakeutumista ulkomailla.

Suomen on noudatettava direktiivin määräyksiä kesään 2013 mennessä.

Hakeutuminen hoitoon toiseen EU-maahan

Direktiivin mukaan EU-kansalaiselle on korvattava hänen toisessa jäsenmaassa saamansa hoidon kustannukset, jos samantyyppinen hoito ja kulut korvattaisiin myös hänen omassa maassaan.

Suomessa sairausvakuutetulla on näin ollen oikeus hakeutua hoitoon EU- tai Eta-maahan tai Sveitsiin saamaan hoitoa sairauteensa. Lähtökohtana on, että hoidosta korvataan sen verran kuin hoito olisi maksanut Suomessa. Korvausta voi saada ainoastaan hoidosta, joka Suomessa julkisen terveydenhuollon piiriin.

Hoitoon voi hakeutua joko omatoimisesti tai ennakkoluvalla. Omatoimisesti hoitoon hakeutuneet voivat hakea kuluista korvausta jälkikäteen Kelasta. Korvauksia voi saada lääkärin ja hammaslääkärin palkkioista sekä lääkärin ja hammaslääkärin määräämistä tutkimuksista tai hoidosta.

Tietyissä tapauksissa voidaan edellyttää, että potilas hakee Suomesta ennakkolupaa ennen hoitoa. EU-lainsäädännön mukaan ennakkolupa on myönnettävä, jos lääketieteellisesti perusteltua sairaanhoitoa ei voida järjestää asuinvaltiossa.

Eurooppalaisella sairaanhoitokortilla edelleen hoitoa äkillisissä sairastapauksissa

Uudet säännöt koskevat vain niitä, jotka itse päättävät varta vasten hakeutua ulkomaille saamaan hoitoa. Eurooppalaisella sairaanhoitokortilla EU-kansalainen saa edelleen  hoidon kiireellistä hoitoa vaativissa tilanteissa oleskellessaan tilapäisesti toisessa EU-maassa, Eta-maassa tai Sveitsissä.

Eurooppalaisella sairaanhoitokortilla saa sairaanhoitoa samalla hinnalla ja samalla tavalla kuin maassa asuvat henkilöt. Maksuttoman kortin voivat tilata Kelasta kaikki Suomessa sairausvakuutetut ja ne, joiden sairaanhoidon kustannuksista Suomi vastaa, kuten ulkomailla asuvat eläkeläiset.

Seuraa meitä