Väki Euroopan unionissa vanhenee nopeaa tahtia
Väestön ikääntyminen tuottaa monia haasteita myös Suomelle. Kuva: Euroopan komissio.EU ikääntyy kovaa kyytiä. Eurostatin tutkimuksen mukaan kaikissa nykyisissä 27 jäsenvaltioissa yli 65-vuotiaiden osuus kasvaa nykyisestä 17 prosentista viidessäkymmenessä vuodessa jopa 30 prosenttiin. Samaan aikaan yli 80 -vuotiaiden osuus nousee nykyisestä viidestä prosentista 12 prosenttiin.
Kun EU:n väkimäärä ei tulevien 50 vuoden aikana juurikaan kasva nykyisestä, merkitsee tilastojen kertoma kehitys työikäisen väkimäärän rajua pienenemistä ja verotulojen melkoista vähenemistä. Kun EU:ssa on nyt noin neljä työikäistä jokaista yli 65-vuotiasta kohti, olisi suhde vuonna 2060 vain 2:1.
Väestömäärä kasvaa maahanmuuton kautta
Väestön ikääntymistä koskeva raportti vuodelta 2010 kertoo, että väestömäärän kasvu on jo parikymmentä vuotta tapahtunut enemmän maahanmuuton kuin syntyvyyden kautta. Alhaisen syntyvyyden ja pidemmän eliniän vaikutukset muokkaavat ikärakennetta ja suurten ikäluokkien eläköityminen tuo lisää paineita julkiselle taloudelle.
Syntyvyys on laskenut jo pitkään EU:ssa, mistä johtuen väestö kasvaa enemmän maahanmuuton kautta. Kuva: Euroopan komissio.Tammikuussa 2010 yli 65-vuotiaita oli EU:n väestöstä 17,4 prosenttia ja vanhusväestön huoltosuhde oli 28,4 prosenttia, joka tarkoittaa noin 3,5 työikäistä yhtä yli 65-vuotiasta kohden. EU-maiden vanhuusväestöjen huoltosuhteet vaihtelivat Irlannin 18,5 prosentin ja Saksan 34,1 prosentin välillä. Suomen luku oli 28,3 prosenttia.
Väestökehityksen suuntaukset vaihtelevat siis EU:n sisällä huomattavastikin, Suomi kuuluu vauhdilla vanhenevien maiden joukkoon. Euroopan komissio julkisti maakohtaisen suosituksensa Suomen ikääntyvään väestöön ja talouden alijäämään kesäkuun alkupäivinä.
Suomi ja ikääntymisen haasteet
Komission mukaan Suomen pitäisi parantaa julkisen sektorin tehokkuutta ja tukea näin ikääntyvän väestön synnyttämän haasteen ratkaisemista. Komission mielestä vanhempien ihmisten työllistämiseen pitäisi kiinnittää huomiota ja samalla tukea heidän jatkuvaa oppimistaan. Palvelualan sääntelyä pitäisi komission mielestä Suomessa löysentää ja taata näin uusille yrityksille helpompi pääsy markkinoille. Lisäksi komissio patistaa Suomea lisäämään aktiivisia toimia pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työllisyyden parantamiseksi.
Komissio antoi suosituksensa 27 EU:n jäsenmaalle ja erikseen euroalueelle osana talouspolitiikan eurooppalaista koordinaatiomekanismia.
Sosiaaliturva ja julkinen talous paineessa
Väestön ikääntymisen vaikutukset ulottuvat sosiaaliturvaan ja julkiseen talouteen, vanhenevien osuuden kasvu tuo lisäpaineita julkisiin menoihin. Talouden taantuma puolestaan vaikeuttaa ikääntyvän yhteiskunnan ongelmien ratkaisua. Pahimmissa ennusteissa talouden alijäämä voi jopa vaikeuttaa eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmien tasapainoa tulevaisuudessa. EU:ssa onkin jo kauan koordinoitu jäsenvaltioiden eläke-, sosiaali- ja terveyspolitiikkaa ja jäsenvaltiot ovat alkaneet uudistaa sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmiään.
Vastausta on haettu esimerkiksi EU:n uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelmasta. Sen tavoitteena on nostaa 20-64 -vuotiaiden naisten ja miesten työllisyysaste 75 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä, nyt luku on 69 prosenttia. Hanke käynnistettiin viime vuonna ja se on osa uutta Eurooppa 2020 –strategiaa.
Aktiivisen ikääntymisen teemavuosi 2012
EU:n jäsenmaissa halutaan myös ottaa ikäihmisten voimavarat täysimääräisesti käyttöön.
Vuosi 2012 on aktiivisen ikääntymisen eurooppalainen teemavuosi. Kuva: NN – norden.org.Vuoden tavoitteita ovat tietoisuuden lisääminen aktiivisen ikääntymisen tärkeydestä, jäsenvaltioiden ja sidosryhmien välisen vastavuoroisen oppimisen edistäminen sekä puitteiden tarjoaminen jäsenmaiden sitoutumiselle ja käytännön toimille.
EU-ajattelussa aktiivinen ikääntyminen tarkoittaa esimerkiksi työolojen sopeuttamista, elinikäistä oppimista sekä työturvallisuuden parantamista, jotta iäkkäämmät työntekijät pärjäisivät pidempään työmarkkinoilla. Samalla heidän toivotaan nykyistä suuremmin joukoin osallistuvan yhteiskunnalliseen elämään ja antavan oman panoksensa sen kehittämiseen.
Talous on puhuttanut jäsenmaita
Viime aikoina Euroopan unionin jäsenmaissa on puhuttu paljon taloudesta ja rahoitusjärjestelmien vakauttamisesta ja jäsenmaat ovat käyttäneet miljardeja talouskasvun tukemiseen. Entinen talousasioista vastaava komissaari Joaquin Almunia onkin sanonut, että väestön ikääntymisen haasteisiin vastaaminen taantuman aikana ei ole ollenkaan helppoa. Hän kuitenkin uskoo, että EU-maat voivat onnistua harkituin toimin tehostamaan sosiaalimenojen käyttöä, lisäämään tuottavuutta, parantamaan koulutusta ja nostamaan työllisyysastetta eli viemään eteenpäin Eurooppa 2020 –strategian pääperiaatteita.
Lisätietoja:
Aktiivisen ikääntymisen teemavuosi 2012
