Saavutettavuustyökalut

Uutinen 28.11.2011

Missä mennään talouskriisissä?

Valtionvarainministeriön Martti Salmi keräsi täyden tuvan luennoidessaan aiheesta ’Kreikka, Italia ja vivutukset – mitä uutta eurokriisistä?’. Salmi toimii VM:n kansainvälisten ja EU-asioiden sihteeristön apulaispäällikkönä ja on tässä tehtävässä ollut valmistelemassa Suomen tekemiä linjauksia EU:n talouskysymyksiin.

Vuonna 2009 alkanut talouden elpyminen on Kreikan kriisin myötä kääntynyt jälleen laskuun mikä näkyy niin sijoittajien levottomuutena kuin kuluttajien luottamuksen vähenemisenä. Salmi esitteli Euroopan komission tuoretta BKT-ennustetta, jossa tämä epävarmuus näkyi selvästi. Tämän hetkisessä taloustilanteessa vuotta pidempien ennusteiden tekeminen onkin miltei mahdotonta.

Korkojen heilahtelu

Salmi havainnollisti erilaisin esimerkein EU-maiden poliittisten toimien ja valtionlainojen korkojen välistä herkkää suhdetta. Luottamusta lisäävät päätökset – kuten viimekuinen EKP:n päätös ostaa kriisimaiden joukkovelkakirjalainoja – laskevat lainakorkoja. Huhut maiden maksukyvyttömyydestä taas kääntävät ne nousuun. Suomelle pieni valonpilkahdus on se, että samaan aikaan kun kriisimaiden lainakorot ovat kääntyneet nousuun, luotettavina pidettyjen maiden korot ovat kääntyneet laskuun. Ainakin tällä hetkellä Suomi nähdään Saksan ohella tällaisena ”euroalueen turvasatamana”.

Salmi selittää korkojen vaihteluita.Salmi selittää korkojen vaihteluita. Kuva: Peetu Toivonen

Markkinoiden luottamuksen menettänyt Kreikka ja yhä enemmän myös Italia ja Espanja ovat suurissa vaikeuksissa omien valtionlainalyhennystensä kanssa. Koron noustessa yhä suurempi osa valtion tuloista menee lainanlyhennyksiin, jolloin vastaavasti kasvuun jää yhä vähemmän rahaa. Tämä negatiivinen kierre voi johtaa tilanteeseen, jossa valtio ei enää itsenäisesti selviä lyhennyksistään, vaan joutuu pyytämään apua muilta jäsenvaltioilta.

Kreikka ja Italia

Puhetta velkasaneerauksesta on Salmen mukaan perinteisesti pidetty tabuna, mutta tällä hetkellä Kreikan tilannetta ei voi muuksikaan kutsua. Kreikan joukkovelkakirjalaina on tällä hetkellä noin 360 miljardia euroa. Velasta 160 miljardia euroa on julkisilta tahoilta, kuten muilta euromailta, IMF:ltä ja EKP:ltä. Velkasaneerauksessa Kreikan velkaa kevennetään noin sadalla miljardilla eurolla ja tämä lyhennys kohdistuu yksityisiin eli käytännössä pankkien antamiin lainoihin. Hyvityksenä tästä leikkauksesta järjestelyyn osallistuville pankeille annetaan uusia, EU-maiden takaamia velkakirjoja. Suomen neuvottelema vakuusjärjestely liittyy tähän takaukseen.

Italian tilanne on onneksi vielä kaukana Kreikasta. Italian työttömyys on jo pidemmän aikaa ollut alhaisemmalla tasolla kuin EU:ssa keskimäärin ja sen talouden alijäämä on EU:n keskitasoa parempi. Myös Italian velkakehitys – vaikka osuus BKT:stä onkin suuri – on seuraillut EU-alueen muuta kehitystä. Huolestuttavana piirteenä Salmi piti kuitenkin Italian talouden pitkän aikavälin negatiivista kasvutrendiä: jättimäisen 1900 miljardin euron valtionvelan vähentäminen vaatisi talouskasvua, mutta sitä ei näytä olevan luvassa. Juuri tämä nostaa Italian lainakorkoja. Italian velan suuruutta Salmi havainnollisti toteamalla sen olevan suurempi kuin Espanjan, Kreikan, Irlannin ja Portugalin velat yhteensä.

ERVV ja vivutus

Ongelmamaiden velkoja on erääntymässä pelkästään ensi vuoden loppuun mennessä yhteensä 795 miljardia euroa, joten ERVV:n 400 miljardin kapasiteetilla ei kyetä takaamaan niitä kaikkia. Eurovaltioiden päättäjät – etunenässä Suomi, Saksa ja Hollanti – ovat tehneet selväksi, ettei takausten enimmäismäärää haluta enää nostaa, joten raha on saatava riittämään muilla tavoin. Tässä kuvaan astuu niin sanottu vivutus.

Yleisö kuunteli kiinnostuneena ja otti aktiivisesti osaa keskusteluun.Yleisö kuunteli kiinnostuneena ja otti aktiivisesti osaa keskusteluun. Kuva: Peetu Toivonen

Jotta raha saadaan riittämään, sitä käytetään Salmen mukaan ”ohuemmalla peitolla”: täyden takauksen sijaan EKP tarjoaisi jatkossa lainoille vain 20 prosentin tappiotakauksen, jolloin rahaa riittäisi teoriassa viisi kertaa enemmän. Tämän pitäisi vakuuttaa sijoittajat Italian ja Espanjan joukkovelkakirjalainojen kannattavuudesta. Salmi totesi, etteivät markkinat ole ottaneet suunnitelmaa vastaan kovinkaan luottavaisin mielin.

Seuraava talousaiheinen luento on Pikkuparlamentin kansalaisinfossa torstaina 24.11. Tuolloin eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri kertoo parlamentin roolista EU:n talouskriisiä koskevassa päätöksenteossa. Tiistaina 29.11 Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen luennoi otsikolla Miten tästä eteenpäin?

Seuraa meitä