Saavutettavuustyökalut

Uutinen 2.12.2011

Rikkidirektiivi jakaa mielipiteitä

EU:n rikkidirektiivi puhuttaa paitsi Suomessa myös muissa jäsenvaltioissa. Rikkidirektiivin uudistamisessa on kyse alusten polttoaineiden rikkipitoisuuden sallituista enimmäismääristä. Uudistuksen tarkoituksena on, että vuodesta 2015 alkaen alusten polttoaineen rikkipitoisuus saa olla enintään 0,1 prosenttia niin sanotuilla rikkipäästöjen kontrollialueilla (SECA). Tällä hetkellä raja on yksi prosenttia.

Rikkidioksidipäästöjen vähentämisellä tähdätään laivoista aiheutuvien meriympäristölle ja ihmisten terveydelle haitallisten rikkidioksidipäästöjen vähentämiseen. Näin erityisesti tiheästi asutuilla rannikkoseuduilla ilmanlaatu parantuisi.

Tuleva direktiivi kuitenkin jakaa mielipiteitä paitsi eri EU-maiden kesken myös jäsenmaiden sisällä. Huolta ovat herättäneet erityisesti kuljetuskustannusten nousu. Vuodesta 2015 alusta laivoilla, jotka eivät täytä rikkidirektiivin määräyksiä ei ole pääsyä suomalaisiinkaan satamiin.

Taustalla kansainvälinen muutos

EU:n rikkidirektiiviuudistuksen taustalla on Kansainvälisessä merenkulkujärjestö IMO:ssa vuonna 2008 hyväksytty niin sanotun Marpol-yleissopimuksen ilmansuojeluliitteen muutos. EU-direktiivi saattaa voimaan IMO:n tekemät päätökset. Uusi direktiivi koskee eurooppalaisia SECA -alueita eli erityisvalvonta-alueita, joihin Itämeri, Pohjanmeri ja Englannin kanaali kuuluvat.

Päätöksen ovat hyväksyneet melkein kaikki EU:n rannikkovaltiot. Poikkeuksen tekevät Suomi ja Viro, jotka ovat sopimusmenettelyn mukaisesti ilmoittaneet, etteivät muutokset tule niiden osalta voimaan ennen kuin kansallinen lainsäädäntö asiassa on valmis.

EU:n ulkopuolisista maista tiukempien rikkirajojen piiriin kuuluvat USA:n ja Kanadan rannikkoalueet. Myös Venäjä on ratifioinut sopimuksen rikkirajoitukset.

ItämeriRikkidirektiivi tähtää rannikkoseutujen ilmanlaadun parantamiseen. Kuva: Flickr/Findfado

Kustannukset huolettavat Suomessa ja Virossa

Suomalaisen teollisuuden mielestä tuleva muutos toteutetaan liian nopeasti. Suurin osa Suomen viennistä kulkee meriteitse, joten kuljetuskustannusten nousu huolestuttaa elinkeinoharjoittajia. Polttoaineen vaihtaminen tai savukaasupesureihin investoiminen toisi paljon lisäkustannuksia varustamoille. Pelkona on myös se, että kuljetuksia siirtyisi meriltä maanteille. Rekkarallin lisääntymistä naapurimaiden kautta ei pidetä hyvänä liikennepolitiikkana.

Suomi ajaakin direktiiviin ratkaisua, jolla sen olisi mahdollista tietyin edellytyksin saada 0,1 prosentin rikkirajoitusten osalta korkeintaan viisi vuotta siirtymäaikaa omilla aluevesillään ja talousvyöhykkeillään.

Ensi vuoden alkupuoliskon EU-puheenjohtajamaana toimiva Tanska on halukas viemään rikkidirektiiviä nopeasti eteenpäin omalla kaudellaan, kertoo erityisasiantuntija Laura Eiro liikenne-ja viestintäministeriöstä. Siksi EU:ssa ratkaisuun saatetaan pyrkiä jo ensi kevään aikana.

Direktiiviehdotus myös parlamentin käsittelyssä

Komissio antoi direktiiviehdotuksena viime kesänä ja nyt asia on myös Euroopan parlamentin käsittelyssä. Suomalaismepit ovat osin erimielisiä tulevasta uudistuksesta.

Vihreitä edustava Satu Hassi toimii asian esittelijänä Euroopan parlamentissa. Hän kannattaa uutta direktiiviä ja tiukempia rikkirajoja, mutta haluaisi niiden ulottuvan koko Euroopan unionin alueelle.

Hassi. Lehdistökuva.Euroopan parlamentin jäsenen Satu Hassin (vihr) mielestä reiluinta olisi saada tiukat rikkirajoitukset voimaan koko EU-alueella.

Kaikki uudet ympäristönsuojelutoimet ovat aina herättäneet vastustusta ja pelkoja kilpailukyvyn menettämisestä. Laivat eivät kuitenkaan voi jäädä vapaamatkustajiksi ympäristöasioissa. Lisäksi uuden ympäristöteknologian käyttöönotto tuo paljon bisnesmahdollisuuksia suomalaisyrityksille, Hassi toteaa.

 

 

 

 

Komission ehdotus rikkidirektiivin muuttamiseksi

 

Seuraa meitä