Saavutettavuustyökalut

Uutinen 7.12.2011

Sijoittajat valmistautuvat euron kaatumiseen

Euroopan talouskriisi syvenee päivä päivältä. Kriisin pelästyttämät sijoittajat ovat alkaneet valmistautua euron kaatumiseen. – En näe tilanteeseen muuta ratkaisua kuin Euroopan keskuspankin voimakkaan väliintulon, toteaa rahoituksen professori Vesa Puttonen.

Viime viikkojen tapahtumat lainamarkkinoilla ovat osoittaneet, että Kreikasta alkanut talouskriisi on levinnyt kaikkiin euromaihin. Sijoittajat hakevat turvaa sijoituksilleen yhä useammin euromaiden ulkopuolelta – Yhdysvalloista tai euron ulkopuolisista EU-maista. Puttonen vertaili Ranskan ja Ison-Britannian valtionobligaatioiden viimeaikaista korkokehitystä ja totesi sijoittajien olevan valmiimpia sijoittamaan Ison-Britannian obligaatioihin, vaikka Britannialla on enemmän velkaa kuin Ranskalla ja sen inflaatioriski on korkeampi. Sijoittajat siis varautuvat euron hajoamiseen.

Päätöksenteko ontuu

Puttonen kritisoi euromaiden johtajia heidän kyvyttömyydestään saada ratkaisuja aikaan. Euroalueen pelastajaksi kaavailtu ERVV on otettu markkinoilla nihkeästi vastaan.

Rahoituksen professori Vesa Puttonen.Rahoituksen professori Vesa Puttonen. Kuva: Peetu Toivonen

– Markkinoiden rauhoittamiseksi tarvittaisiin todella iso, kahden tuhannen miljardin euron moukari, jolla tarpeen tullen pystyttäisiin auttamaan ongelmiin joutuneita maita. Kun tämä ei ole poliittisesti mennyt läpi, on jouduttu turvautumaan kikkailuun: vivuttamiseen. Vivutetun rahaston oikean arvon määritteleminen on tavattoman vaikeata. Viimeviikkoisten myyntien perusteella näyttääkin siltä, ettei rahastolle löydy sijoittajia. Sijoittajat arvostavat selkeyttä: jos sijoittaa rahaa jonnekin, haluaa tietää kuka ja missä järjestyksessä vastaa siitä, että raha maksetaan takaisin.

Euroopan pankkien pääomituksiin vaaditaan korotuksia

– Käynnissä on samaan aikaan eurovaltioiden rahoituskriisi ja eurooppalainen pankkikriisi. Nämä kaksi ovat täysin sidoksissa toisiinsa.

Kriisin syventyessä on havaittu, että pankit ovat päästäneet tappiopuskurina toimivat pääomituksensa vaarallisen alhaisiksi. Tämä on ollut mahdollista, koska valtionobligaatioita on perinteisesti pidetty riskittöminä sijoituskohteina. Pankit ovat luottaneet Euroopan valtioiden kykyyn selvitä veloistaan. Euroopan finanssijärjestelmän turvaamiseksi on nyt alettu vaatia, että pankit lisäävät pääomituksiaan suhteessa taseisiinsa.

Parantaakseen omavaraisuusasteitaan pankit ovat hankkiutuneet eroon kriisimaiden obligaatioista. Tämä on johtanut korkojen nousuun ja kriisin syvenemiseen. Pankkien ratkaisut heijastuvat väistämättä myös reaalitalouteen; kun pankit joutuvat nostamaan omavaraisuusasteitaan, lainarahan saatavuus heikkenee. Kun euroalueen yritysten rahoituksesta noin 75 % on peräisin pankeilta, on selvää, että yritysten lainakulut nousevat. Näin tulee käymään myös yksityishenkilöiden lainakoroille.

Euroopan keskuspankin roolin on muututtava

Mistä ratkaisu talouskriisiin? Markkinoiden näkökulmasta ERVV on liian monimutkainen ja epäluotettava. Kiinalta voidaan pyytää apua, mutta apu ei tule ilmaiseksi. Yhdysvallat tarjoaa kyllä ohjeita, mutta oman velkakriisinsä kanssa kamppailevalta maalta on turha odottaa rahallista tukea. Puttonen totesikin, ettei näe tilanteeseen muuta ratkaisua kuin Euroopan keskuspankin voimakkaan väliintulon.

Ajankohtainen aihe houkutteli paikalle ennätysyleisön. Osa tulijoista joutui kääntymään takaisin.Ajankohtainen aihe houkutteli paikalle ennätysyleisön. Osa tulijoista joutui kääntymään takaisin. Kuva: Peetu Toivonen

– EKP tekee jo tukiostoja, mutta samaan aikaan vakuuttelee, ettei aio toimia näin jatkossa. Markkinoiden vakauttamiseksi sen nimenomaan pitäisi ilmoittaa kovaan ääneen, että se on valmis tekemään tarvittavat toimenpiteet, jotta kriisi saadaan ratkaistua. Jos tilannetta verrataan Yhdysvaltojen vuosien 2008–2009 talouskriisiin, on ilmeistä, että juuri liittovaltion tukitoimien ansiosta talouden syöksykierre saatiin kuriin. Aivan keskeistä tässä operaatiossa oli keskuspankin aloitteellinen ja julkituotu rooli.

Helpottaakseen kriisimaiden tilannetta EKP voisi laskea ohjauskorkoa tai ostaa joko pankkien tai kriisimaiden obligaatioita. Inflaatiosta ei juuri nyt tarvitse kantaa huolta, lähempänä on deflaation vaara. EKP:n väliintuloa vastustetaan, koska sen pelätään vähentävän kriisimaiden päättäjien halukkuutta ryhtyä tarvittaviin säästötoimiin. Riski on olemassa, mutta se on ratkaistava poliittisesti. Vaikeassa tilanteessa on tehtävä myös epämiellyttäviä ratkaisuja.

Miten käy Suomen?

Rahaliiton hajoamisella Puttonen ei halunnut spekuloida. Hän kuitenkin totesi, että kivuliaatkin vaihtoehdot ovat parempia kuin euron hallitsematon hajoaminen. Suomessa on keskitytty syyttelemään kriisimaita löyhästä rahankäytöstä, vaikka omaa velkataakkaa ollaan taas kasvattamassa seitsemällä miljardilla eurolla. Puttonen kehottikin päättäjiä pitämään kotipesän puhtaana.

– Jos joutuu luottoluokittajien ja sijoittajien armoille, niin on syytä katsoa peiliin.

Huolestuneille kansalaisille hän muistutti, ettemme ole talouskriisin keskellä ensimmäistä kertaa.

– Suomalaisilla on musta vyö kriisien taltuttamisessa. Me suomalaiset osaamme kääriä hihat jos koemme sen tärkeäksi.

Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen luennoi 29. marraskuuta Pikkuparlamentin kansalaisinfossa. Luento kuului Suomi ja EU:n talouskriisi -luentosarjaan, jonka järjestäjinä toimivat Uudenmaan Eurooppatiedotus, eduskuntatiedotus ja Euroopan komission Suomen-edustusto.

Seuraa meitä