Uutinen 16.12.2011

Matkailijan muistilista

PassiPassi on varmin matkustusasiakirja. Kuva: Eurooppatiedotus.

Matkailusesonkien aikaan monet suuntaavat kotimaata kauemmaksi. Vaikka Eurooppa on monille lähes kotikenttää, on maasta matkaavan hyvä aina muistaa ja tarkistaa tietyt asiat. Pienellä vaivalla ja varautumalla voi välttää matkalla monta murhetta.

Passi varmin matkustusasiakirja 

Pohjoismaiden ulkopuolelle matkustettaessa tarvitaan aina matkustusasiakirja. Näitä ovat passi tai ns. uudenmallinen henkilökortti, josta ilmenee Suomen kansalaisuus. Ajokortti tai kuvallinen KELA-kortti eivät ole matkustusasiakirjoja.

”Poliisilta anottavan passin toimitusaika on myös kesällä viisi arkipäivää, henkilökortin viikosta kahteen”, kertoo ylitarkastaja Heli Rajaniemi Poliisihallituksesta.  Pikapassin saa kahdessa kolmessa päivässä.

Rajaniemen mukaan poliisilaitoksilla saattaa kuitenkin olla muuten ruuhkaa, joten asioimiseen on hyvä varata aikaa. ”Kannattaakin käyttää poliisin sähköistä ajanvarausjärjestelmää ja ottaa vanha passi tai henkilökortti mukaan”, muistuttaa ylitarkastaja Rajaniemi.

Aiemmin hankitun passin tai henkilökortin voimassaoloaika ja kunto on hyvä tarkistaa ajoissa ennen matkaa. Joissain maissa niiden edellytetään olevan voimassa pitkäänkin matkan jälkeen.

Schengen-alueella ei ole enää viranomaisten suorittamia rajatarkastuksia, mutta matkustajan tulee aina tarvittaessa pystyä esittämään matkustusasiakirja. Lentoyhtiöt edellyttävät tätä käytännössä aina ja useissa Euroopan maissa hotellit kysyvät matkustusasiakirjan tiedot majoittauduttaessa.

Eurot kelpaavat lähes koko Euroopassa

Euron on ottanut käyttöön 17 EU:n jäsenmaata. Viro otti euron käyttöön vuodenvaihteessa ja Viron kruunut ovatkin siirtyneet maksuvälineenä historiaan. Epävirallisena ”virallisena” valuuttana euroa käytetään mm. Kosovossa ja Montenegrossa.

Monissa matkailukohteissa euroalueen ulkopuolella eurot myös hyväksytään liikkeissä ja ravintoloissa, tosin huonompaan kurssiin. Suuret eurosetelit kannattaa jättää kotiin, koska monissa euroalueen maissa niitä ei välttämättä joka paikassa hyväksytä.

Peruuntuiko lentosi, hävisikö laukkusi ?

Matkustajan oikeuksia maailmalla määrittää kunkin maan oma lainsäädäntö. EU:lla on kuitenkin myös matkustajien oikeuksia varmistavaa yhteistä eurooppalaista lainsäädäntöä. Se määrittelee tiettyjä matkustajien oikeuksia esimerkiksi valmismatkoihin ja juna- ja lentomatkoihin liittyen.

Lentomatkustajien oikeuksiin kuuluu esimerkiksi oikeus korvaukseen tai lennon uudelleenreititykseen, jos alkuperäinen lento peruuntuu. Lennon myöhästyessä matkustajalla on tietyin ehdoin oikeus saada rahallista korvausta ja apua.

Ensimmäinen kohde valitustilanteessa on aina lentoyhtiö, matkustuspalvelun tarjoaja tai matkatoimisto. Riitatapauksissa voi olla matkan jälkeen yhteydessä kansalliseen vastuuviranomaiseen, joka on Suomessa Kuluttajariitalautakunta.

Matkavakuutus kannattaa aina

Äkillisissä sairaustapauksissa tai tapaturmissa saa lähinnä julkisen terveydenhuollon piirissä eurooppalaisella sairaanhoitokortilla EU/ETA-maissa ja Sveitsissä. Ehdot ja kustannukset ovat samat kuin muillakin ko. maassa asuvilla. Eurooppalainen sairaanhoitokortti on maksuton ja sen myöntää Suomessa KELA.

Eurooppalainen sairaanhoitokortti ei kuitenkaan korvaa esim. kotiinkuljetusta tai vaikkapa onnettomuustapauksissa toiselle osapuolelle aiheutettua haittaa. Ambulanssilennot ulkomailta Suomeen saattavat maksaa kymmeniä tuhansia euroja. Niinpä matkavakuutus kannattaa aina ottaa. Vakuutusta valitessa on hyvä tarkistaa ehdot ja korvaussummat.

”Matkailijan hätätilanteet voivat olla todella vaikeita niin henkisesti kuin taloudellisestikin, jos vakuutusta ei ole. Sukulaiset saattavat joutua ottamaan jopa isoja pankkilainoja, jotta omaista voidaan auttaa tai hänet saadaan takaisin Suomeen.” kertoo lähetystöneuvos Teemu Turunen ulkoasiainministeriön kansalaispalveluista.

Suomen edustustot auttavat, mutta eivät ole vippikassoja

Tilastojen perusteella joka päivä ulkomailla yksi suomalainen kuolee, yksi joutuu sairaalaan ja viisi rikoksen uhriksi.

Lähetystöneuvos Turusen mukaan hätätilanteessa kannattaa ehdottomasti ottaa yhteyttä Suomen edustustoon, esimerkiksi suurlähetystöön, konsulaattiin tai kunniakonsuliin. He tuntevat maan tavat ja tietävät, kuinka menetellä ongelmatilanteissa.

Käytännössä edustustot voivat esimerkiksi neuvoa rahansiirroissa, ottaa yhteyttä hätään joutuneen henkilön omaisiin, työnantajaan ja vakuutusyhtiöön, myöntää passin kotimatkalle, pitää yhteyttä viranomaisiin sekä avustaa asianajajan, oikeusavun ja tulkin hankinnassa.

”Jos maassa ei ole Suomelle edustustoa, hätätilanteessa suomalainen voi ottaa yhteyttä muiden Pohjoismaiden ja EU-maiden lähetystöihin”, Turunen päättää. Alkuperäinen uutinen kokonaisuudessaan formin.fi –sivuilla.

Lisätietoja: