Saavutettavuustyökalut

Uutinen 26.1.2012

Muuttiko vuosi 2011 suomalaisten EU-asenteita?

Suomen liittyessä Euroopan unioniin jäsenyyttä kannatti noin 57 prosenttia kansalaisista. Sittemmin tuki EU-jäsenyydelle on pysynyt pienistä vaihteluista huolimatta melko tasaisena. Viime vuonna Suomessa käytiin ehkä aktiivisinta julkista EU-keskustelua sitten 1990-luvun puolivälin. Suomalaisten EU-kriittisyyden väitetään nyt kasvaneen. Löytyykö tälle väitteelle pohjaa viimeaikaisista tutkimuksista?

Miten suomalaisten EU-asenteet ovat muuttuneet?

Suomalaisten asenteita Euroopan unionia kohtaan voidaan etsiä mielipidekyselyistä ja gallupeista, joita on tehty EU:n tasolla, valtakunnallisesti ja maakunnissa.

©European Parliament/Pietro Naj-OleariKuva: European Parliament/Pietro Naj-Oleari

Euroopan komissio teettää säännöllisesti koko Euroopan kattavia Eurobarometri-tutkimuksia. Kyselyt koostuvat säännöllisesti toistettavista kysymyksistä, joiden lisäksi kysytään kulloinkin ajankohtaisista aiheista.

Eurobarometrien 74–76 aineistojen mukaan loppuvuodesta 2010 ja keväällä 2011 puolet suomalaisista vastaajista koki EU:n etenevän väärään suuntaan. Vuoden 2011 lopulla näin ajatteli jo 68 prosenttia vastaajista. Vastausten perusteella yleiskuva unionista ja sen toiminnasta on siis muuttunut jonkin verran kielteisemmäksi vuoden aikana.

Suomalaisista vastaajista 27 prosentilla oli positiivinen yleiskuva unionista vuonna 2010, mutta keväällä 2011 ehkä hieman yllättäenkin luku nousi 31 prosenttiin. Loppuvuodesta 2011 vastaava luku oli laskenut 22 prosenttiin. Samaan aikaan Ruotsissa, Virossa ja koko Euroopan unionissa kolmasosalla vastaajista oli positiivinen yleiskuva unionista eli tämän perusteella suomalaiset suhtautuisivat keskimäärin vähemmän myönteisesti EU:hun kuin muut eurooppalaiset.

Vaikka suomalaisten yleiskuva EU:sta onkin kokenut pienen kolauksen, viimeisimmän Eurobarometrin mukaan peräti 71 prosenttia kannatti yhteisvaluutta euroa loppuvuodesta 2011. Ruotsissa euroa kannatti ainoastaan neljäsosa vastaajista, Virossa 64 prosenttia ja koko Euroopan unionissa noin puolet.

EU-myönteinen etelä, kriittisempi pohjoinen ja itä

Euroopan komission Suomen-edustusto on teettänyt maakuntatason mielipidekyselyjä vuosina 2010 ja 2011. Näiden pohjalta voidaan nähdä, että maakuntien välillä on edelleen eroja suhtautumisessa EU:hun. Erot noudattelevat pitkälti vuoden 1994 EU-kansanäänestyksen jakolinjoja.

Komission edustuston teettämien mielipidetutkimusten pohjalta esimerkiksi selviää, että 51 prosenttia Uudellamaalla vastanneista koki Suomen EU-jäsenyyden hyväksi asiaksi. Keski-Pohjanmaalla vain 31 prosenttia oli tätä mieltä. Keskimäärin joka neljäs vastaaja Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa, Lapissa ja Keski-Pohjanmaalla koki EU-jäsenyyden huonoksi asiaksi. Samassa kyselyssä ilmeni, että noin neljä viidestä suomalaisesta on vähän tai melko kiinnostuneita Euroopan unionin toiminnasta.

Paikallistason näkökulma Turusta

Eurooppatiedotus on kartoittanut suomalaisten EU-asenteita usean vuoden ajan Turun kirjamessujen yhteydessä. Kyselyissä testataan EU-tietämyksen tasoa ja tiedustellaan asenteita.

– Otokset eivät ole olleet kattavia, olemme saaneet keskimäärin 300–500 vastausta vuosittain. Ne antavat kuitenkin hyvän käsityksen mahdollisista asennemuutoksista aluetasolla, kertoo Varsinais-Suomen aluetiedottaja Juhana Tuomola.

EU-asiat kiinnostivat Helsingin kirjamessuilla 2011.EU-asiat kiinnostivat Helsingin kirjamessuilla 2011. Kuva: Hanna Päivärinta

Lokakuun 2010 kyselyssä 33 prosenttia kertoi mielipiteensä Euroopan unionista muuttuneen kielteisemmäksi. Vuotta myöhemmin vastaava luku oli noussut 43 prosenttiin. Syiksi lisääntyneelle kielteisyydelle mainittiin vuonna 2010 muun muassa Kreikan talouskriisi, taloustilanne yleensä, EU:n laajentuminen ja vaikutusmahdollisuuksien väheneminen. Myös vuonna 2011 huolenaiheeksi kerrottiin epävarmuus taloustilanteesta ja EU:n laajeneminen. Näiden lisäksi esiin nousi huoli siitä, että EU:ssa isot maat ajavat omia etujaan.

Turun kyselyjen perusteella voidaan arvioida myös mahdollisia muutoksia positiivisempaan suuntaan. Vuonna 2010 oman EU-mielipiteensä muuttumisesta myönteisempään suuntaan kertoi 33 prosenttia vastaajista, kun vuonna 2011 myönteisemmäksi muuttuneita asenteita oli 24 prosentilla vastaajista.

Syiksi kerrottiin vuonna 2010 tiedon saanti, Suomen tekemä yhteistyö sekä Suomen esillepääsy EU:ssa. Vuonna 2011 positiivista asennemuutosta perusteltiin muun muassa seuraavasti: yhteistyö muiden EU-maiden kanssa, oma perehtyneisyys EU:n toimintaan, Suomen eurooppalaistuminen ja opiskelijavaihdon tuomat mahdollisuudet.

– EU-asioiden tuntemus ja tietämyksen korkeampi taso näyttäisi olevan yhteydessä myönteisempiin EU-mielikuviin, päättelee aluetiedottaja Tuomola.

Lisätietoa:

Suomen EU-kansanäänestys 1994. Raportti äänestäjien kannanotoista

Eurobarometrit

Seuraa meitä