Saavutettavuustyökalut

Uutinen 10.2.2012

Aluetiedottajan matkassa kansanäänestyksestä talouskriisiin

Kymenlaakson Eurooppatiedotuksen pitkäaikainen aluetiedottaja Leena Halonen jää eläkkeelle. Leenalla on valtaisa kokemus EU-tiedottamisesta, aina EU-kansanäänestysajoista nykyiseen talouskriisiin. Eurooppatiedotuksen verkkotoimitus kyseli Leenalta kokemuksista vuosien varrelta hänen viimeisenä työpäivänään Kymenlaakson Eurooppatiedotuksessa, Kouvolassa.

Leena, olit mukana Eurooppa-tiedotuksessa jo silloin, kun Suomessa alkoi valmistautuminen EU-kansanäänestykseen. Mitä kansalaiset silloin pelkäsivät ja toivoivat EU-jäsenyydeltä?

– Ennen Suomen EU-jäsenyyttä ihmiset pelkäsivät erityisesti sitä, että valta siirtyy Brysseliin. Totta tietenkin on, että moni asia on nykyisin myös EU-asia, mutta kyllähän EU:ssa ovat myös suomalaiset tekemässä päätöksiä.

Ennen jäsenyyttä EU:n pelättiin myös vaikuttavan heikentävästi suomalaiseen sosiaaliturvaan. Ihmiset eivät halunneet sen rapautuvan ns. eurooppalaiselle tasolle. Tosin, sekin harhaluulo lienee jo karissut, että meillä Suomessa olisi harvinaislaatuisen hyvä sosiaaliturva.

Paljon odotuksia liittyi ruoan hinnan alenemiseen. Ja kyllä hinnat laskivatkin, ainakin aluksi. Autojen hinnanlaskua odotettiin kuin kuuta nousevaa, samoin alkoholin tuonnin vapautumista. Jossain määrin ovat nämäkin asiat jäsenyyden myötä muuttuneet silloin toivottuun suuntaan. Toisaalta, esimerkiksi alkoholin myynnin vapautumista pidettiin sekä uhkana että toiveena – riippui henkilöstä!

EU-arjessa, Kouvola.Viime syksynä Kouvolassa järjestettiin EU-arjessa -tapahtuma. Kuva: Eurooppatiedotus

Ovatko kansalaisten kysymykset muuttuneet?

 – Kansalaisten kysymykset ovat nykyisin aika toisenlaisia. Nyt kysytään paljon yksityiskohtaisempia asioita. Se kertoo tietenkin siitä, että EU on nykyisin tutumpi ja arkipäiväisempi asia kuin aikaisemmin. Monissa ammateissa EU-asiat tulevat vastaan ja siksi myös Eurooppatiedotukseen tulevat kysymykset ovat välillä hyvin yksityiskohtaisia.

Mutta kyllä EU-perustiedolle on silti yhä kysyntää, etenkin koululaiset ja opiskelijat kaipaavat sitä.

Entä millaisista asioista kymenlaaksolaiset ovat olleet erityisen kiinnostuneita?

 – Kymenlaaksolaisille tärkeä asia on aina ollut Venäjä. Rajan läheisyys ja päivittäinen kanssakäyminen venäläisten kanssa on osa arkea täällä. Suomessa mielellään ostoksia tekevä ja lomaileva venäläinen on ollut auttamassa talouttamme parempaan kuntoon ja synnyttänyt lisää työpaikkoja palvelualoille. Toisaalta törmäyskurssiltakaan ei aina ole vältytty vaikkapa rekkajono- ja asuntokauppa-asioissa.

 EU:n ja Venäjän suhteet ovat siis luonnollisesti kiinnostaneet aina täällä Kymenlaaksossa.

Mikä EU-asia on ollut mieleenpainuvin aluetiedottajan urallasi?

– Lähes 18 vuotta kestäneen aluetiedottajan pestini aikana mieleen ovat jääneet erityisesti kaksi tiedotuskampanjaa: ennen liittymisäänestystä ja siirryttäessä euron käyttöön.

Vuoden 1994 aikana pidin yli 80 luentoa yhdessä kollegani kanssa pitkin poikin Kymenlaaksoa. Kahden viikon työkokemuksella pidin sinä vuonna ensimmäisen luentoni 250:lle hengelle. Taisivat silloin polvet lyödä loukkua jännityksestä. Sen jälkeen luennointikeikkoja onkin kertynyt satoja.

Toinen iso ponnistus oli euron tulo. Oli hienoa olla mukana ja tehdä oma osuutensa näin historiallisissa käänteissä. Ihmiset halusivat tietoa ihan konkreettisista arkiasioista.

ET IslannissaAluetiedottaja Leena Halonen kävi mm. Islannissa kertomassa suomalaisesta EU-kansalaistiedotuksesta. Vierailun isäntänä vuonna 2010 toimi Islannin ulkoministeriön tiedotusosaston johtaja Audunn Atlasson. Kuva: Helena Kiiskinen

Olet käynyt myös muissa maissa kertomassa EU-tiedottamisesta Suomessa. Missä kaikkialla olet niissä merkeissä käynyt?

 – Eurooppatiedotuksen toiminnasta on oltu kiinnostuneita monissa EU-hakijamaissa vuosien varrella.

Baltian maiden kanssa teimme myös Eurooppatiedotuksessa yhteistyötä, minäkin muun muassa virolaisten ja latvialaisten kanssa. Lisäksi olen käynyt kertomassa suomalaisesta kansanäänestys-tiedotuskampanjasta Sloveniassa ja Islannissa. Viimeksi vierailin Kroatiassa, missä nyt alkuvuodesta juuri äänestettiin EU-jäsenyyden puolesta.

Näillä vierailuilla olen aina korostanut, että myös ikävistä asioista on uskallettava puhua. Ja jos ei tiedä vastausta johonkin kysymykseen, sekin on reilusti kerrottava.

Näihin työmatkoihin ulkomailla liittyy kaikenlaisia hauskoja muistoja. Sukunimeni on usein aiheuttanut sekaannuksia. Kerrankin sain Kroatiassa sviittimajoituksen, Serbian presidentti asui viereisessä huoneessa. Suomen presidenttikin oli käynyt valtiovierailulla Kroatiassa vähän aikaa sitten ja minun ilmeisesti ajateltiin nimeni perusteella kuuluvan samaan porukkaan.

Millaisia suunnitelmia sinulla on eläkepäiviä varten?

– Vaikka olen nyt jäämässä eläkkeelle, aion kyllä seurata EU-asioita edelleenkin. Yritän pysyä vauhdissa mukana.

Mutta on hienoa saada lisää aikaa myös perheelle ja harrastuksille. Ooppera ja baletti ovat suuria rakkauksiani. Pidän sekä vanhoista että uudemmista oopperoista. Toscan loppukohtausta en pysty koskaan seuraamaan silmät kuivina!

Seuraa meitä