Saavutettavuustyökalut

Uutinen 17.2.2012

Kreikka kestohuolena Euroopan parlamentin käytävillä

Tanskan puheenjohtajuuden myötä EU:n oli tänä vuonna tarkoitus keskittyä kasvun luomiseen, työllisyyden lisäämiseen ja budjettikauden 2014-2020 suunnitteluun. Näyttää kuitenkin, että euroalueen velkakriisi ja erityisesti Kreikan tilanne dominoivat EU:n asialistaa vielä pitkään. Yksistään tämän vuoden aikana euromaissa erääntyy 800 miljardin arvosta joukkovelkakirjolainoja. Tämä vaikuttaa moniin päätöksiin. Näissä mietteissä availivat mepit Carl Haglund ja Sari Essayah näkymiä alkaneeseen EU-vuoteen Turussa.

-Kreikan vararikko ei olisi katastrofi Suomelle tai muulle EU:lle, mutta tavallisille kreikkalaisille kylläkin, sanoi juuri Ateenasta palannut Carl Haglund. Hänen mukaansa Kreikan vaikeudet eivät liity vain talouteen, vaan koko maan poliittisen järjestelmän toimintaan.

-Keväällä edessä olevien vaalien alla on Kreikassa onneksi noussut uusia puolueita. Maassa onkin hyvät edellytykset tehdä muutoksia, kunhan vain halua muutoksiin löytyy tarpeeksi, painottaa Haglund. Kreikkaa voidaan ulkopuolelta auttaa, mutta ei pakottaa.

Sari Essayahkin näkee Kreikassa olevan edelleen suuria vaikeuksia  toimeenpanna välttämättömiä uudistuksia ja muutoksia.

-Kreikassa pitäisi ehdottomasti jatkaa valtiovetoisen talouden yksityistämistä ja markkinoiden avaamista kilpailulle. Myös Kreikan verotusjärjestelmän huono ennakoituvuus on ongelma. Maassa on vaikeaa arvioida verokertymän suuruutta, koska veronkantojärjestelmä ei toimi.

Essayah toivoo, että Kreikassa jätettäisiin nyt pikkupolitikointi pois ja löydettäisiin yhteinen sävel kuten Suomessa 90-luvun laman aikana.Kreikka olisi pitänyt jo alun perin laittaa ns. hallittuun velkasaneeraukseen IMF:n avustuksella, toisti Essayah usein esittämänsä kannan.

Haglund&EssayahMepit Carl Haglund ja Sari Essayah vierailivat perjantaina 10. helmikuuta Meppikahveilla Varsinais-Suomen Eurooppatiedotuksessa. Turkulaisia kiinnostivat erityisesti talousasiat. Kuva: Juhana Tuomola

Molemmat mepit painottivat silti solidaarisuutta Kreikan kansaa kohtaan. Keskustelussa nousi useasti esiin se, miten leikkauksista kärsivät eniten Kreikassa jo alun perin kaikkein heikoimmassa asemassa olleet kuten pienipalkkaiset ja eläkeläiset.

-Talouskriisi näkyi ikävällä tavalla Ateenan katukuvassa suljettuina liikkeinä ja kodittomina. Muutos on suuri kahden vuoden takaiseen tilanteeseen, kuvaili Carl Haglund.

Edessä tiukat neuvottelut EU:n tulevasta budjetista

Komissio on esittänyt EU:n budjetin suuruudeksi vuosille 2014-2020 noin yhtä prosenttia koko EU-alueen BKT:sta. Tämä tarkoittaisi vuositasolla arviolta 130 -140 miljardia euroa. Suomen tavoitteena on komission alkuperäistä ehdotusta matalampi menotaso.

Sari Essayah tukee EU:n budjettineuvotteluissa Suomen ajamaa kurinalaista linjaa. -Oman eli EPP-ryhmäni sisällä on tosin paljon EU:n budjetin kasvattamista kannattavia meppejä, näin erityisesti nettosaajamaissa. Olisi kuitenkin hyvä katsoa miten tukia esimerkiksi  Etelä-Euroopan maissa on käytetty ja mitä niillä on saatu aikaan ennen kuin budjettia kasvatetaan.

Parlamentin budjettivaliokunnassa istuva Haglund penää puolestaan Suomesta vastauksia siihen, mistä EU:n budjetissa ollaan valmiita leikkaamaan.

-Tehtävä on haasteellinen ja Eurooppaa täytyy katsoa kokonaisuutena. Mutta on epärealistista puhua leikkauksista ilman, että kerrotaan mistä ollaan valmiita EU:n menoissa leikkaamaan, totesi Haglund.

Seuraa meitä