Saavutettavuustyökalut

Uutinen 28.2.2012

Kuka maksaa talouskriisin viulut?

Sirpa Pietikäinen Euroopan parlamentissa.Mep Sirpa Pietikäinen kannattaa kiisteltyä rahamarkkinaveroa. Hänen mukaansa se on yksi keino saada myös finanssimarkkinat osallistumaan kriisin maksutalkoisiin.

Me kaikki, vastasi kysymykseen mep Sirpa Pietikäinen Meppikahvit-tilaisuudessa Tampereella.Kukaan ei tiedä varmasti selviääkö Kreikka nykyisilläkään tukitoimilla, mutta olisi edesvastuutontaolla tekemättä mitään: ”Soitammehan me sydänkohtauspotilaallekin ambulanssin, vaikkemme tiedä selviääkö hän.”

James Tobinin opeilla mörön kimppuun

Pietikäisen mielestä suurin mörkö kaapissa on globaalin finanssisijoituksen sääntelemättömyys. Rahamarkkinaveroa on jo pitkään ehdotettu yhdeksi sääntelykeinoksi globaaleille finanssimarkkinoille. Ensimmäisen mallin verolle kehitti yhdysvaltalainen ekonomisti James Tobin jo kymmeniä vuosia sitten.

Euroopan komissio teki ehdotuksen EU:n laajuiseksi rahamarkkinaveroksi tai ns. transaktioveroksi viime vuoden syyskuussa. Vero herättää vastakkaisia mielipiteitä suomalaismeppienkin riveissä. Sirpa Pietikäinen kannattaa veroa:

Olisi kohtuullista, että myös finanssisektori osallistuisi kriisin kustannuksiin. Vero myös hillitsisi markkinoilla tapahtuvaa spekulaatiota ja toisi rahan liikkeitä läpinäkyvämmiksi. Se olisi ikään kuin finanssikaupan arvonlisävero.

Varainsiirtoveroa eli niin sanottua transaktioveroa vastustetaan muun muassa siksi, että sen sanotaan siirtävän rahoitustoimijoita EU-alueen ulkopuolelle kolmansiin maihin. Pietikäinen ei allekirjoita tätä huolta. Hänen mukaansa lähes kaikkia sääntelyaloitteita, esimerkiksi ilmastoasioissa, on vastustettu samaan syyhyn vetoamalla. Pietikäisenkin mukaan on toki syytä tavoitella globaalia veroa. Se on ollut työn alla jo vuosia ja esimerkiksi G20-maat sen alustavasti hyväksyivät. Sittemmin moni maa on ilmoittanut kuitenkin jäävänsä sen ulkopuolelle. EU voisi toimia Pietikäisen mielestä toimia suunnannäyttäjänä.

Järjestelmä suosisi nimenomaan pitkäaikaisia, kestäviä investointeja. Jos osakkeita myy harvakseltaan, kerran kuukaudessa tai kerran päivässäkin, ei verolla olisi käytännön merkitystä. Sen sijaan se voisi hillitä sekunneissa koneitse tapahtuvaa pikamyyntiä.

Kreikka romahdus ei hyödyttäisi ketään

Pietikäisen mukaan Kreikan mahdollinen romahtaminen näkyisi myös suomalaisen veronmaksajan arjessa. Hyvinvointiyhteiskunnissa on yleensä laaja julkinen sektori, joten talouslama kohdistuu aina jossain vaiheessa myös opettajiin, sairaanhoitajiin ja muihin julkisella alalla työskenteleviin.

Loppujen lopuksi mikään Euroopan ulkopuolinenkaan maa ei hyötyisi euroalueen hajoamisesta.

Tamperelaisyleisö halusi tietää mepin mielipiteen siitä, onko nyt neuvoteltu 130 miljardin tukipaketti nyt viimeinen mitä Kreikalle annetaan. Onko varmaa, ettei uusia paketteja enää tarvita? Pietikäisen mukaan ei ole lainkaan varmaa, että Kreikka olisi nyt saatettu turvaa. Olisi jopa edesvastuutonta väittää niin.

Talouden elpymiseen menee aina aikaa, eikä kukaan voi luvata tukipaketin olevan viimeinen. Kreikalla on vielä paljon uudistuksia tekemättä.

Seuraa meitä