Saavutettavuustyökalut

Uutinen 8.3.2012

Pohjois-Karjala kisaa EU-tuista Irlannin kanssa

Eduskunnan suuren valiokunnan jäseniä. Kuva: Anna RomoEduskunnan suuri valiokunta kokoontui keräämään taustatietoa rahoituskehysneuvotteluihin Joensuussa. Suuren valiokunnan jäsenet Lenita Toivakka, Kimmo Tiilikainen, Riitta Myller, Pietari Jääskeläinen, Sirkka-Liisa Anttila, varapuheenjohtaja Antti Kaikkonen ja puheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri kuuntelivat tarkkaavaisina itäsuomalaisten esityksiä. Kuva: Anna Romo

Euroopan unioni tarkastaa budjettinsa joka seitsemäs vuosi ja tekee siihen tarvittavia muutoksia. Komissio antoi esityksen uusista rahoituskehyksistä vuosille 2014–2020 viime vuoden lopulla ja neuvottelut ovat nyt pääsemässä vauhtiin. Jäsenmaat päättävät uusista rahoituskehyksistä neuvostossa tämän vuoden aikana.

Eduskunnan suuri valiokunta vieraili Joensuussa helmikuun lopulla kuulemassa maakunnan näkemyksiä Suomen kannan muodostusta varten.

Euroopan alueet erilaisia

Euroopan unionin jäsenmaissa on noin 270 aluetta, jotka kilpailevat samoista rahoista. Suomi on harvaanasuttu ja pohjoinen maa, jonka ominaispiirteitä ovat pitkät välimatkat ja karut luonnonolosuhteet. Osa Suomen alueista on hyvin toimeentulevia, osa taas köyhempiä ja tukea tarvitsevia alueita. Pohjois- ja Itä-Suomi kuuluvat tukea tarvitsevien piiriin. Esimerkiksi Pohjois-karjalan kunnat kilpailevat samoista tukirahoista vaikkapa Irlannin kreivikuntien kanssa.

EU:n budjetti koostuu EU:n omista tuloista, jotka kertyvät mm. tullimaksuista ja maataloudesta sekä jäsenvaltioiden maksamista jäsenmaksuista. Suomi on nettomaksaja -maksamme unionille enemmän kuin mitä sieltä saamme.

EU-budjetin koko jakaa mielipiteitä

Anne-Mari Virolainen ja Tytti Tuppurainen. Kuva: Anna RomoSuuren valiokunnan jäsenet Anne-Mari Virolainen ja Tytti Tuppurainen pitivät itäsuomalaisesta ”tekemisen meiningistä” ja muistuttivat MEPien tärkeydestä Brysselin viestinviejinä. Kuva: Anna Romo

EU-budjetista tuetaan erityisesti maataloutta ja alue- ja rakennepolitiikkaa. Tavoitteena on tasata taloudellisia ja sosiaalisia eroja unionin eri alueiden välillä sekä turvata EU:n sisämarkkinoiden ja euron vakaus. Tukea jaetaan muun muassa rakennerahastojen kautta.

Unionin budjetiksi on seuraavalle kaudelle esitetty 1,05 % jäsenvaltioiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta. Moni jäsenvaltion haluaisi tosin laskea sen yhteen prosenttiin. Yleisesti budjetin kokoa ei haluta kasvattaa, eikä Suomikaan halua nostaa jäsenmaksuosuuttaan.

–     Aina on haluttu maksaa vähemmän, mutta saada enemmän, kansanedustaja Riitta Myller tiivisti.

Seuraavalla kaudella myös uudet jäsenvaltiot haluavat osansa EU-tukirahoista, joten EU-rahaa jaetaan yhä useammalle. Myös Suomen saama EU-tuen määrä tulee todennäköisesti laskemaan.

Itä- ja Pohjois-Suomi ykkösasemassa Suomen neuvotteluissa

”Itä-Suomessa ei ilman EU-rahaa pärjätä”, painotti Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ylijohtaja Ari Niiranen. Pohjois-Karjalassa tukea ovat saaneet esimerkiksi kivi- ja kaivannaisteollisuus, bioenergia-alan kehittäminen, kulttuurikeskukset ja oppilaitokset. Rahoilla on tuettu maakunnan työllistymistä, työpaikkojen perustamista, monikulttuurisuutta, opiskelijoiden yrittäjyyskoulutusta ja kauppayhteyksiä Venäjälle. Ilman EU-tukea ei myöskään olisi selvitty rakennemuutostilanteesta, joka seurasi Perloksen tehtaan sulkemista vuonna 2007.

Nykyään pohjoinen ja itäinen Suomi saavat harvaan asutuille alueille kohdistettua tukea 35 euroa asukasta kohti vuodessa. Nyt komissio ehdottaa uudelle ohjelmakaudelle tukea 20 euroa asukasta kohti

Kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttilan mukaan tukia on ennenkin leikattu huomattavasti, mutta sitä on täydennetty kansallisesti. Suuren valiokunnan puheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri muistutti, että Pohjois- ja Itä-Suomen harvaanasutut alueet ovat neuvotteluissa Suomen prioriteetti.

Hallinnointia karsittava

Ari Niiranen, Kari Karjalainen ja Risto Poutiainen. Kuva: Anna RomoELY-keskuksen ylijohtaja Ari Niiranen, Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen ja Pohjois-Karjalan vs. maakuntajohtaja Risto Poutiainen painottivat alueen hyvää yhteistyöhenkeä. Kuva: Anna Romo

Joensuussa puhutti myös rahastojen hallinnointi, jonka karsimisesta on jo pitkään ollut puhetta. Pohjois-Karjalassa maakuntaliitto ja ELY-keskus tekevät yhteistyötä rahastojen hoitamisesta ja yhteistyö toimii. Hallintoa voisi kuitenkin virtaviivaistaa ja esimerkiksi eri rahastojen käytäntöjä yhdenmukaistaa. Pohjoiskarjalaisten mielestä rahaa voisi kohdentaa enemmän itse tekemiseen.

Alueiden päätäntävaltaa ei kuitenkaan olla suuren valiokunnan mukaan viemässä pois, vaikka jonkun verran sitä karsittaisiin. Viisitoista ELY-keskusta jatkaa toimintaansa, eikä määrä ole huhuista huolimatta vähenemässä.

 

Eduskunnan Suuri valiokunta aikoo kiertää tänä keväänä myös muualla Suomessa kuulemassa paikallista yleisöä ja asiantuntijoita sekä keräämässä taustatietoa. Joensuun keskustelu antoi seuraaville tilaisuuksille hyvän pohjan.

Lisätietoa:

Eduskunnan käsittelyasiakirjat EU:n rahoituskehyksistä eduskunnan verkkosivuilla

pdfEuroopan koheesiopolitiikka Suomessa

 Komission sivut aluepolitiikasta

 EU:n talousarvio

Seuraa meitä