Suomalaiset haluavat EU:n torjuvan syrjäytymistä ja tukevan yrittäjyyttä
Tuoreen Eurobarometri-kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset painottavat EU-keskiarvoa enemmän köyhyyden ja syrjäytymisen torjuntaa. Myös yrittäjyyden tukeminen vahvistaisi suomalaisten mielestä Euroopan unionin teollisuuden kilpailukykyä.
Euroopan komission tilaama Eurobarometritutkimus kansalaisten näkemyksistä EU:n Eurooppa 2020-strategian tavoitteista toteutettiin viime marraskuussa kaikissa EU-jäsenmaissa sekä Pohjois-Kyproksella ja viidessä EU-ehdokasmaassa. Suomen kansallinen raportti perustuu noin tuhannen suomalaisten haastatteluun.
Kyselyssä selvitettiin lisäksi kansalaisten arvioita omasta EU-tiedon tasostaan sekä tiedon tarpeestaan Euroopan unionia koskevissa asioissa.
Suomalaisten mielestä EU-tavoitteet realistisia
Kyselytutkimuksessa haastateltaville esitettiin seitsemän EU-tason keinoa talouskriisistä selviämiseksi ja kestävän kehityksen tukemiseksi. Eurooppa 2020 –strategian mukaan EU:n tulisi panostaa tutkimukseen ja koulutukseen entistä enemmän, lisätä korkeamman asteen koulutusjärjestelmän laatua ja houkuttelevuutta, kehittää sähköistä taloutta, tukea vähemmän luonnonvaroja ja kasvihuonekaasuja tuottavaa taloutta, vahvistaa teollisuuden kilpailukykyä yrittäjyyttä tukemalla, uudistaa työmarkkinoita työllisyyden lisäämiseksi sekä auttaa köyhiä ja syrjäytyneitä toimivaan aktiivisemmin yhteiskunnassa.
Strategian tavoitteista suomalaiset pitivät muita EU-kansalaisia tärkeämpänä köyhien ja syrjäytyneiden tukemista. Suomalaiset painottivat myös työmarkkinoiden uudistamista ja vähemmän luonnonvaroja käyttävän ja kasvihuonekaasuja synnyttävän talouden tukemista.
Tutkimuksessa vastaajilta kysyttiin myös näkemyksiä EU-tavoitteiden realistisuudesta. Pääsääntöisesti suomalaiset arvioivat EU-tavoitteet melko sopiviksi ja niiden saavuttamista mahdolliseksi. Kuitenkin EU:n koulutustavoitteita pidettiin liian vaatimattomina. Eurooppa 2020 –strategian mukaan vähintään 40%:lla EU:n nuorista tulisi olla tutkinto tai päästötodistus ja koulunkäynnin keskeyttävien osuus tulisi pudota 10 %:iin oppilaista.
Suomalaiset kokevat tuoreen Eurobarometri-tutkimuksen mukaan olevansa hyvin perillä EU-asioista.Suomalaiset hyvin perillä EU-asioista
Eurobarometri selvitteli myös kansalaisten arvioita omasta EU-tietämyksen tasostaan sekä käyttämistään EU-tiedon lähteistä. Suomalaisista kaksi viidestä arvioi olevansa melko hyvin perillä EU-asioista. Toisaalta oman tiedon taso arvioidaan paremmaksi kuin kansalaisten keskimäärin.
Eurooppalaisittain suomalaisten näkemykset EU-tiedon tasostaan poikkeavat keskimäärin muiden jäsenmaiden kansalaisten näkemyksistä. Suomalaiset arvioivat oman tiedon tasonsa melkeinpä unionin parhaaksi.
EU-tieto haetaan mediasta ja internetistä
Suomalaisten EU-tiedonlähteitä ovat pääosin televisio, internet ja päivälehdet. Internetin osuus tietolähteenä korostui Suomen lisäksi myös Ruotsissa, Tanskassa ja Hollannissa. Samoissa maissa myös sanomalehtien osuus EU-tiedonlähteenä on merkittävä.
Suomalaiset hyödyntävät erityisesti sanomalehtien ja eri viranomaistahojen internetsivuja EU-tietoa hakiessaan.
Verrattuna EU-maiden keskiarvoon suomalaiset kokevat hyödylliseksi myös sosiaalisen median – enemmistön mukaan internetin sosiaaliset verkostot ovat hyvä ja luotettavakin tapa pysyä ajan tasalla poliittisista aiheista. Enemmistö suomalaisista yhtyy tutkimuksen mukaan myös näkemykseen, että sosiaalinen media voi innostaa ihmisiä kiinnostumaan politiikasta.
