Saavutettavuustyökalut

Uutinen 21.5.2012

Kreikan talouskriisi saa yhä tummempia sävyjä

Kreikan vaikea taloudellinen ja poliittinen tilanne huolestuttaa EU-jäsenmaita. Euroopan unionin ja sen jäsenmaiden johtajat pitävät nykytilannetta erittäin huolestuttavana paitsi taloudellisessa mielessä myös poliittisen vakauden kannalta. EU-maiden valtiovarainministerien kokouksessa alkuviikosta toivottiin Kreikan nopeasti saavan toimintakykyisen hallituksen. Kreikan eroa eurosta ei pidetty toivottavana vaihtoehtoina.

Puheet Kreikan mahdollisesta irtautumisesta euroalueesta ovat kuitenkin lisääntyneet. Irtautumisen kaikkia seurauksia on mahdotonta ennustaa. Kuitenkin on olemassa asiantuntija-arvioita siitä, millaiset eron seuraukset olisivat Kreikalle itselleen, koko euroalueelle ja sitä kautta myös meille suomalaisille.

Ecofin-kokous pui toukokuun puolivälissä mm. Kreikan talousahdinkoa. Kuva: Euroopan unionin neuvosto.

Mitä tapahtuisi jos Kreikka eroaisi euroalueesta?

Silloin euromaiden ja kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tuki Kreikalle lakkaisi.

Pahimmassa tapauksessa maa ajautuisi täydelliseen maksukyvyttömyyteen ja sijoittajat sekä yksityishenkilöt vetäisivät rahansa pois pankeista. Pankkisektori olisi vaarassa.

Mahdollisen uuden valuutan käyttöönotto voisi aluksi elvyttää esimerkiksi turismia, koska uusi valuutta olisi ulkoiselta arvoltaan aluksi heikko. Toisaalta tuontituotteiden hinnat nousisivat reilusti. Korot voisivat kohota nopeasti.

Toisaalta 80 prosenttia kreikkalaisista tukee Kreikan eurojäsenyyttä.

EU:n perustamissopimuksista ei löydy ohjetta siihen, miten euroalueesta erotaan. Päätös olisi siis poliittinen.

Millaisia seurauksia Kreikan erosta olisi muulle euroalueelle?

Suurin pelko liittyy niin sanottuun dominoefektiin tai ”tartunnan” leviämiseen.

Kreikan mahdollinen irtautuminen euroalueesta kasvattaisi riskiä siitä, että epävarmuus kasvaisi myös erityisesti Portugalin ja Espanjan osalta. Tämä uhkaisi kasvua koko euroalueella, jopa syvän laman mahdollisuus kasvaisi. Joka tapauksessa niin sanottujen riskimaiden korot  nousisivat.

Mitä se merkitsisi Suomelle?

Suomi on tukenut Kreikkaa ns. kahdenvälisen eli ensimmäisen lainaohjelman kautta. Tästä 1,48 miljardin lainasitoumuksesta on maksettu Kreikalle noin miljardi. Lainasitoumuksesta ei tehdä enää uusia nostoja.

Suomi osallistuu Kreikan toiseen tukiohjelmaan väliaikaisen kriisirahastoon ERVV:n kautta. Rahastosta tuetaan myös Portugalin ja Irlannin tukiohjelmia.

Laskennallinen Suomen Kreikka-takauksen osuus on noin 2,25 miljardia. Jos mukaan lasketaan ylitakaus ja sen koroille annettavan takaus on summa noin 4,18 miljardia. Vastineeksi Suomi saa Kreikalta vakuuden, jonka kokonaissumma on 900 miljoonaa ja josta Kreikka on jo maksanut vajaat 600 miljoonaa. Korkoineen ajan kanssa vakuustalletuksen on tarkoitus nousta 2,25 miljardiin euroon eli vastamaan Suomen alkuperäistä takausosuutta ERVV:ssä.

Näiden lisäksi Suomella on sitoumuksia EKP:n ja eurojärjestelmän kautta.

Suomalaisilla pankeilla ja rahoitusalan yrityksillä on vain vähäisiä sijoituksia Kreikan valtion velkakirjoihin. Finanssivalvonnan mukaan mm. suomalaisten vakuutusyhtiöiden yhteenlasketut sijoitukset Kreikan valtion velkakirjoihin olivat viime lokakuussa 385 miljoonaa euroa.

Jos Kreikka ajautuu maksukyvyttömään tilaan, osa Kreikalle maksetuista ja taatuista lainoista saattaa jäädä saamatta takaisin. Asiantuntijalähteestä riippuen arviot vaihtelevat 400 miljoonasta eurosta useaan miljardiin euroon.

 

Tietoa Suomen sitoumuksista ja EU:n vakautusjärjestelyistä valtiovarainministeriön verkkosivuilla

 

Seuraa meitä