Saavutettavuustyökalut

Uutinen 21.6.2012

Suomeen kohdistuvat uhat eivät ole sotilaallisia

Ulkoministeri Erkki Tuomioja painotti laajaa turvallisuuskäsitettä osallistuessaan Eurooppatiedotuksen keskusteluihin Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Esimerkiksi ilmastonmuutos ja yhteiskunnan tietoverkkoihin kohdistuvat hyökkäykset voivat pidemmällä aikavälillä vaikuttaa turvallisuuspolitiikkaan enemmän kuin lähialueen asiat. Keskinäinen riippuvuus edellyttää yhteistyötä.

Ulkoministeri Erkki Tuomioja. Kuva: Eero Kuosmanen/UM.

 – Se mikä muuttaa maailmaa eniten tällä hetkellä on väestönkasvu, sanoo Tuomioja. Nykymaailmassa menestytään valloittamalla markkinoita, vaikka jotkin ovat edelleen jääneet voimapoliittisen ajattelun vangeiksi.

Suomen turvallisuuspolitiikka – suunta tulevaisuudessa?

Valtioneuvosto valmistelee parhaillaan turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa, joka annetaan eduskunnalle syksyllä. Ulkoministeriön Eurooppatiedotus on käynnistänyt keskustelutilaisuuksien sarjan, jossa pohditaan mitkä asiat vaikuttavat nyt ja tulevaisuudessa Suomen turvallisuuteen. Ensimmäiset tilaisuudet pidettiin viime viikolla Tampereella ja Helsingissä.

Armeijaa tarvitaan

Helena Rytövuori-Apunen (vas.), Erkki Tuomioja ja Laura Lodenius keskustelivat turvallisuusuhista Tampereella. Helena Rytövuori-Apunen (vas.), Erkki Tuomioja ja Laura Lodenius keskustelivat turvallisuusuhista Tampereella. Kuva: Eurooppatiedotus.

Tampereen tilaisuudessa puhunut Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius pitää turvallisuuspoliittisia selontekoja selkeänä parannuksena vanhaan käytäntöön, eli parlamentaarisiin puolustuskomiteoihin.

– Turvallisuuspoliittisten selontekojen ongelmana on kuitenkin kaksijakoisuus, sanoo Lodenius. Alkuosassa kuvataan laajan turvallisuuskäsityksen mukaisia haasteita, kuten ilmastonmuutos, terrorismi, hallitsemattomat muuttoliikkeet, hajoavat valtiot, kulkutaudit ja kansainvälinen rikollisuus. Ei näitä uhkia ratkaista varuskuntien tai aseiden määrällä. Silti selonteon toinen osa sisältää perinteistä puolustuspolitiikkaa.

Seppo Kääriäinen. Aseellista uhkaa ei pidä koskaan täysin sivuuttaa, sanoo Seppo Kääriäinen. Kuva: Eero Kuosmanen/UM.

Helsingin tilaisuudessa esiintynyt kansanedustaja Seppo Kääriäinen, joka on toiminut myös puolustusministerinä, myöntää, että sotilaallisen voimankäytön merkitys on vähentynyt.

– Sen mahdollisuutta ei kuitenkaan voida täysin sulkea pois, vaikka Suomea ei mikään sotilaallinen ilmiö olekaan uhkaamassa. Se olisi historiattomuutta, muistuttaa eduskunnan puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Kääriäinen.

Tuomioja jatkaa toteamalla, että yleinen asevelvollisuus on tarkoituksenmukainen.

– Se on kustannustehokas ja tuottaa maailman parhaita kriisinhallintatehtävien ammattilaisia.

Suomesta kybertorjunnan vahva osaaja?

Pertti Salolainen. Tietoyhteiskunnan saa helposti pimennettyä, varoittaa Pertti Salolainen. Kuva: Eero Kuosmanen/ UM.

Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus ja kyberuhat puhuttivat yleisöä. Voisiko Nokian tilalle nousta Suomesta maailman kybertorjunnan osaaja?

Kansanedustaja ja ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen antoi esimerkin yhteiskunnan kriittisten verkostojen haavoittuvuudesta.

– Sähkökatko saa aikaan kaaoksen liikenteessä ja on erityisen haavoittava kovalla pakkasella. Ja sähköt on suhteellisen helppo saada katkaistuiksi. Miten tieto saadaan silloin kulkemaan kansalaisille kun patteriradioitakaan ei juuri enää ole, kysyy Salolainen.

Kumppanuudet turvallisuuspoliittisesti tärkeitä

– EU on Suomen tärkein turvallisuus- ja puolustuspoliittinen yhteisö, ja Suomi tukee yhteistyön vahvistamista, sanoo Erkki Tuomioja.

Yleisöä Helsingissä.Yleisöä mietitytti Helsingissä muun muassa, muodostuuko Euroopan talouskriisistä uusi turvallisuusuhka. Kuva: Eero Kuosmanen/UM.

Myös pohjoismainen puolustuspoliittinen yhteistyö on edennyt hienolla tavalla. Se on luonteeltaan hyvin käytännönläheistä, kustannussäästöjä tulee esimerkiksi yhteisistä koulutuksista ja puolustusmateriaalihankinnoista.

– Islannin ilmatilan valvontaa harkitaan, jos muutkin Pohjoismaat tulevat siihen mukaan, Tuomioja vastaa yleisön kysymykseen Tampereella.

Suomi tukee YK:ta ja tavoittelee turvallisuusneuvoston vaihtuvaa jäsenyyttä vuosille 2013–14.

– Rauhanliikkeen näkökulmasta on hienoa, että Suomi on aktiivinen rauhanvälittäjä ja pyrkii YK:n turvallisuusneuvostoon, Laura Lodenius sanoo. Kansainvälisellä tasolla Lodenius kuitenkin toivoo tiukempia aseidenvientikieltoja ja ydinaseita kieltävän yleissopimuksen ajamista.

Nato-kysymykseen Tuomioja toteaa, että Suomi on Naton kumppanimaa, eikä valmisteluja täysimääräisen jäsenyyden hakemiseksi ole käynnissä. Sille ei ole tarvetta.

EU Venäjälle merkittävä

Teija Tiilikainen.Teija Tiilikainen kysyi, mikä Venäjän rooli on selonteossa. Kuva: Eero Kuosmanen/UM.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen nosti Helsingin tilaisuudessa esille Venäjän ja lännen suhteet, ja niistä myös yleisö oli kiinnostunut.

– Mitään varmaa ei voi sanoa Venäjän kehityksestä, mutta maan johto on sitoutunut modernisaatioon. Venäjä on avautunut ja oikeusvaltion periaatteet ovat vahvistuneet siellä – nykyään Venäjällä voi osoittaa mieltä. Kehitys on jatkuvaa, vaikkei se suoraviivaista olekaan. Euroopan unioni on Venäjän tärkein kumppani uudistuskehityksessä, painottaa Tuomioja.

Lisää keskusteluja tulossa syksyllä

Ensimmäinen yleisölle avoin keskustelutilaisuus pidettiin Tampereella keskiviikkona 13. kesäkuuta. Erkki Tuomiojan puheenvuoroa kommentoi tilaisuudessa Laura Lodenius. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi erikoistutkija Helena Rytövuori-Apunen Tampereen yliopiston rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksesta.

Helsingissä torstaina 14. kesäkuuta puhuivat Erkki Tuomiojan lisäksi Seppo Kääriäinen ja Pertti Salolainen. Puheenjohtajana toimi Teija Tiilikainen.

Eurooppatiedotus järjestää keskustelutilaisuuksia myös muualla maakunnissa. Tarkemmat ajankohdat löytyvät syksyn aikana verkkosivuilta www.eurooppatiedotus.fi.

Kuvia tilaisuuksista löytyy Eurooppatiedotuksen Flickr-kuvagalleriasta: www.flickr.com/photos/eurooppatiedotus/

Seuraa meitä