Saavutettavuustyökalut

Uutinen 21.8.2012

Jätehuollon taso vaihtelee huomattavasti eri EU-maissa

Yhdyskuntajätteiden huollossa on huomattavia eroja eri EU-jäsenmaissa. Euroopan komission tilaamassa tutkimuksessa vertailtiin muun muassa kuinka EU:n jätedirektiivin täytäntöönpano on onnistunut eri puolilla Eurooppaa. Parhaisiin tuloksiin ylsivät Itävalta ja Alankomaat. Myös Suomi pärjäsi verrattain hyvin. Heikoiten menestyivät puolestaan Kreikka ja Bulgaria, missä vastuullinen jätehuolto ei ole toteutunut eikä paikallisia standardeja ole sovellettu vastaamaan EU-jätelainsäädäntöä.

Vastuullisen jätehuollon tulee pyrkiä ennen kaikkea vähentämään syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Kuva: Euroopan komissio

Jätteen synnyn vähentäminen tärkeintä – vasta sitten kierrätys

EU:n jätelainsäädäntö perustuu yhdyskuntajätteiden osalta ensisijaisesti niin kutsuttuun etusijajärjestykseen. Periaatteen mukaisesti vastuullisen jätehuollon tulee pyrkiä ennen kaikkea vähentämään syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Toiseksi tulee huomioida jätteiden uudelleenkäyttö ja asianmukainen kierrätys.

Uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen sopimaton jäte tulisi hyödyntää muilla keinoin, esimerkiksi energiana. Vasta viimeisenä vaihtoehtona jäte sijoitetaan kaatopaikalle. Komission asettaman tavoitteen mukaan vuoteen 2020 mennessä EU:ssa kierrätetään viisikymmentä prosenttia syntyvästä yhdyskuntajätteestä.

Suomessa toteutuu vastuullinen jätehuolto

 

EU:ssa pyritään vähentämään jätteiden tuotantoa niin kutsutun etusijajärjestyksen avulla. Kuva: Euroopan komissioEU:ssa pyritään vähentämään jätteiden tuotantoa niin kutsutun etusijajärjestyksen avulla. Kuva: Euroopan komissio

Suomessa jätehuoltoa koskeva lakiuudistus tuli voimaan 1.5.2012. Muutoksen tavoitteena on nykyaikaistaa kansallista lainsäädäntöä vastaamaan EU-lainsäädännön vaatimuksia sekä nykyisiä ympäristöpoliittisia painotuksia.

EU:n etusijajärjestys on suomalaisessa lakiuudistuksessa yksi tärkeimpiä periaatteita. Lakiuudistus sitoo erityisesti kunnalliset toimijat, jätteen tuottajat, käsittelijät ja kerääjät vastuulliseen jätehuoltoon. Kotitalouksien odotetaan toimivan asiassa parhaansa mukaan.

Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteena on, että vuoteen 2016 mennessä viisikymmentä prosenttia Suomessa syntyvästä yhdyskuntajätteestä kierrätetään. Näin ollen Suomi tähtää komission tavoitteen saavuttamiseen neljä vuotta muuta unionia aikaisemmin.

Tulevaisuudessa mahdollisimman suuri osa kierrätykseen sopimattomasta jätteestä hyödynnetään energiana. Vuoteen 2016 mennessä Suomessa pyritään vähentämään kaatopaikkajätteen määrä enintään kahteenkymmeneen prosenttiin tuotetusta jätteestä.

Suomalaiset kierrättävät yhä enemmän

Uudelleenkäyttö- ja kierrätyskelpoisten tuotteiden sijoittaminen kaatopaikalle on sekä ympäristölle haitallista että kallista. Kaatopaikat vievät arvokasta maa-aluetta sekä voivat aiheuttaa pohjavesien, ilman ja maaperän saastumista. Ilmakehään päätyvät hiilidioksidipäästöt ovat myös merkittävä ympäristöhaitta.

Kierrätyksen kehittymättömyys kuluttaa myös paljon luonnonvaroja. Esimerkiksi uuden T-paidan valmistukseen käytetään 2000 litraa vettä.

Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen ympäristöasiantuntija Hanniina Mannerin mukaan edellisvuonna kierrätyskeskuksen haaviin päätyi liki kaksi miljoonaa kierrätykseen ohjattua tavaraa. Jos nämä tavarat olisi ostettu uusina, olisi niiden valmistukseen tarvittu 22 000 tonnia erilaisia luonnonvaroja ja noin kaksi miljoonaa kuutiota vettä.

Kierrätyskeskuksen lisääntyvien käyttömäärien perusteella kaupunkilaiset arvostavat eettistä kuluttamista joka vuosi enemmän. Kierrätyskeskuksen kautta uudelleen käyttöön ohjautunut tavara säästi edellisvuonna lähes kuusi miljoonaa kiloa hiilidioksidipäästöjä, joka vastaa neljänsadanviidenkymmenen suomalaisen vuotuisia päästöjä.

Kierrätystä tehostamalla säästettäisiin luonnonvaroja ja luotaisiin uusia työpaikkoja EU:n alueella. Kuva: Euroopan komissioKierrätystä tehostamalla säästettäisiin luonnonvaroja ja luotaisiin uusia työpaikkoja EU:n alueella. Kuva: Euroopan komissio

Jätettä syntyy yhä enemmän

EU-alueella syntyy vuosittain keskimäärin kolme miljardia tonnia jätettä, josta 90 miljoonaa tonnia luokitellaan riskipitoiseksi. Luku kasvaa, sillä tuotamme jätettä koko ajan enemmän.

EU on sitoutunut viemään vastuullista jätteidenkäsittelyä koskevat uudistukset eteenpäin kaikissa jäsenmaissa. Jätelainsäädännön soveltaminen on paitsi välttämätöntä ympäristön kannalta myös taloudellisesti kannattavaa. Jäte- ja kierrätysalan kasvaessa on arvioitu että vuoteen 2020 mennessä säästettäisiin vuosittain noin 72 miljardia euroa. Jätedirektiivin toteuduttua täysimääräisesti voisi jäte- ja kierrätysala työllistää tulevaisuudessa jopa yli 400 000 henkilöä unionin alueella.

Lue lisää:

Euroopan komissio: Ympäristö, mitkä jäsenvaltion huoltavat jätteensä parhaiten

Kartoitusraportti jätehuollosta jäsenmaittain (englanniksi)

EUR-Lex: Jätehuoltoa koskeva direktiivi 2008/98/EY

Jätepolitiikka Suomessa ja EU:ssa, ympäristöministeriö

Ympäristö: Uudet säännöt sähkö ja -elektroniikkalaiteromusta resurssien käytön tehostamiseksi

Seuraa meitä