Saavutettavuustyökalut

Uutinen 22.8.2012

EU:ssa halutaan vähentää ruokajätettä

Merkittävä osa elintarvikelainsäädännöstämme on eurooppalaista ja EU:n sisämarkkinat ja erityisesti yhteinen maatalouspolitiikka vaikuttavat ruokakoriemme valikoimaan. EU:n yhteinen elintarvikkeisiin liittyvä tavoite on nyt myös ruoasta syntyvän jätteen vähentäminen.

Euroopan parlamentti haluaa vähentää haaskattavan ruoan määrää. Kuva: Euroopan parlamentti

Parlamentti haluaa ruoan haaskauksen kuriin

EU-alueella myös haaskataan valtavia määriä syömäkelpoista ruokaa elintarvikeketjun jokaisessa vaiheessa; alkutuotannossa, jalostuksessa, vähittäiskaupassa, ruokapalveluissa ja yksittäisten kuluttajien toimesta. Euroopan parlamentti, missä eurooppalaisiin ruokakysymyksiin vahvasti vaikutetaan, haluaa vähentää haaskaamista.

EU:n teemavuosi tähtää kuluttajien tietoisuuden lisäämiseen ja sitä kautta ruokahävikin pienentymiseen. Kuva: Euroopan komissioMyös pakkauskokojen lisäämisellä voitaisiin vaikuttaa ruokahävikin pienentymiseen. Kuva: Euroopan komissio

Parlamentti haluaisi suitsia ruokajätteen määrää merkittävästi EU-alueella. Vuosittain hukkaan menee jopa lähes 90 miljoonaa tonnia ruokaa, melkein 180 kiloa henkeä kohden. Samaan aikaan 79 miljoonaa EU-kansalaista elää köyhyysrajan alapuolella ja 16 miljoonaa ihmistä on riippuvaisia EU:n ruoka-avusta.

YK:n Elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan globaalisti nälänhätä uhkaa lähivuosien aikana 925 miljoonaa ihmistä.

Ruokahävikin määrä on ongelma paitsi eettisesti ja ekologisesti myös taloudellisesti. Suomessa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus on arvioinut maamme ruokahävikin rahalliseksi arvoksi vuosittain noin 400-500 miljoonaa euroa.

Lisää pakkauskokoja ja valistuskampanjoita

Ruokahävikin vähentämisestä alkuvuodesta mietinnön hyväksynyt Euroopan parlamentti haluaisi parantaa tilannetta sekä EU:n että kansallisilla toimilla – esimerkiksi päivämäärämerkintöjä selkiyttämällä, pakkauksia parantamalla ja pakkauskokoja lisäämällä sekä pieniä tuottajia tukemalla.

Parlamentti ehdotti myös lähellä viimeistä myyntipäivää olevien tuotteiden hinnan alentamisen sallimista.

Tehdäkseen asiaa tunnetuksi Euroopan parlamentti nimesi vuoden 2014 ”Euroopan teemavuodeksi ruokajätettä vastaan”.

Paikallista ruokaa ja vastuullisia pitopalveja

Euroopan parlamentin päätöslauselmassa todetaan, että julkisia hankintoja koskevia säännöksiä tulisi uudistaa niin, että ne suosisivat paikallista ruokaa käyttäviä ja vastuullisia pitopalveluja, jotka toimittavat käyttämättä jääneen ruoan veloituksetta sitä tarvitseville. Erityisesti julkisten laitosten tulisi suosia tällaisia pitopalveluja ja käytäntöjä.

Tavoitteena ruokajätteen määrän puolittaminen vuoteen 2025 mennessä

Tukemalla paikallista ruoantuotantoa voitaisiin vähentää ruokahävikin suurta määrää. Kuva: Maa- ja metsätalousministeriöKiinnostus lähiruokaan on kasvanut kaikkialla Euroopassa. Kuva: Maa- ja metsätalousministeriö

Ellei toimiin ryhdytä saattaa ruokajätteen määrä nousta jopa 40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.
Parlamentti haluaakin puolittaa hukkaan heitetyn ruoan määrän EU-alueella vuoteen 2025 mennessä.

Ruokahävikin ympäristövaikutukset eivät rajoitu vain maan ja veden käyttöön. Ruokajäte synnyttää myös kasvihuonepäästöjä. Euroopan komission arvion mukaan 16 prosenttia EU-alueella syntyvistä suorista kasvihuonepäästöistä on peräisin ruokajätteestä.

Ruokajätteen vähentäminen liittyy tärkeänä asiana myös EU:n energiatehokkuustavoitteisiin ja laajaan Eurooppa 2020 –strategiaan.

 

Ruoasta ja EU:sta puhutaan myös ensi viikolla Seinäjoen EU-arjessa –tapahtumassa. Ohjelman löydät täältä

Lue lisää:

Euroopan parlamentin päätöslauselma toimista ruoan haaskauksen välttämiseksi

Parlamentti vaatii ruoan haaskaamisen puolittamista EU:ssa

Euroopan Ympäristökeskus: Ruokajäte

 

Seuraa meitä