Lappeenrannan seminaarin päätelmät: Rahaa ja rakkautta rajalle
Mahdollinen viisumivapaus ja kokemukset kanssakäymisestä venäläisten kanssa kirvoittivat yleisön monipuoliseen keskusteluun Lappeenrannassa järjestetyssä Rajaton riemu -seminaarissa. Seminaari oli yksi EU arjessa -päivän tilaisuuksista Etelä-Karjalassa.
Lappeenrannan EU arjessa -päivässä keskulteltiin vilkkaasti rajan tuomista mahdollisuuksista. Kuva: EurooppatiedotusTutkimuksen mukaan eteläkarjalaiset ovat huolissaan järjestäytyneen rikollisuuden kasvusta ja huumeiden liikkumisesta EU:n itärajalla. Myös erilaiset oikeudet maanomistuksessa sekä kulttuurierot kauppajonoissa tai liikenteessä huolestuttavat. Sen sijaan kansainvälisyys ja kasvaneet ostosmahdollisuudet ovat kaksi mieluisinta asiaa, jotka itärajan läheisyys on tuonut tullessaan. Samat teemat nousivat esiin seminaarissa.
”Suomi tarvitsee Venäjä-ministerin”
Etelä-Karjalassa asuu paljon venäläisiä ja yhteistyötä tehdään paljon rajan molemmin puolin. Omakohtaisia kokemuksiaan monivuotisesta yhteistyöstä venäläisten kanssa välittivät muun muassa yrittäjäneuvos Pirjo Karhu ja Yle Moskovan kirjeenvaihtaja Marja Manninen. Lääkkeeksi ennakkoluuloille ja peloille he tarjosivat lisää kanssakäymistä venäläisten kanssa ja kulttuurierojen ymmärrystä.
Rajaton riemu! -seminaarissa oli yleisöllä mahdollisuus osallistua keskusteluun myös Twitterissä. Kuva: Anna RomoKarhun mukaan Venäjä on nähtävä kasvumahdollisuutena. Venäjä on nyt WTO:n jäsen ja soveltaa jo osin yhteisiä pelisääntöjä. – Tarvitsemme lisää osaamista, kieli- ja businesskoulutusta. Meillä tarvitaan myös myönteistä henkeä. En huomaa vastakkainasettelua, kun teemme töitä yhdessä venäläisten kanssa. Jos haluaa lähteä Venäjälle, täytyy rakastaa Venäjää. Suomi tarvitsisi Venäjä-ministerin, joka tietää lainsäädännön maassa.
Manninen muistutti, että Venäjälle ei voida mennä käskemään sopeutumaan meidän malliimme. – Venäläiset hyödyttävät meitä täällä ja esimerkiksi suomalaisyrityksiä siellä. Meidän on luotava lisää henkilökohtaisia kontakteja venäläisten kanssa.
Lappeenrannan EU arjessa -päivässä olivat mukana myös Eurooppatiedotuksen päällikkö Riitta Swan ja meppi Sari Essayah. Kuva: EurooppatiedotusRajatarkastukset säilyvät
Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentaja Erkki Matilaisen mukaan raja herättää paljon sekä myönteisiä että kielteisiä tunteita. Mahdollinen viisumivapaus lisää matkailun suosiota molempiin suuntiin. Haasteena tulevaisuudessa on rajaliikenteen hallinta.
– Rajatarkastukset säilyvät vaikka viisumipakko poistuu. Haasteet ovat rajanylityspaikoilla, mutta haitat minimoidaan yhteistyöllä. Tärkeää on päivätason toiminta Venäjän rajaviranomaisten ja edustustojen kanssa sekä kansallinen viranomaisyhteistyö Suomen puolella, hän muistutti.
”Rajat ovat kultakaivos”
Seminaarissa lappeenrantalaisyleisön kysymyksiin vastailivat europarlamentaarikot Liisa Jaakonsaari, Mitro Repo ja Petri Sarvamaa. Heidän mukaansa kansalaisten huoli rikollisuuden leviämisestä on aitoa ja siihen pitää suhtautua rehellisesti. Viisumivapaus on kuitenkin erittäin keskeinen asia tulevaisuudessa.
– Rajat ja vielä löytymättömät luonnonvarat pohjoisessa ovat tulevaisuudessa kultakaivos, totesi Jaakonsaari.
Päivän ohjelmassa oli oppilaitos- ja työpaikkavierailuja, kaikille avoin keskustelutilaisuus sekä yleisötapahtuma kauppakeskus Galleriassa. Lisäksi julkistettiin Etelä-Karjalassa kerätyn EU-mielipidekyselyn tulokset. Kuva: EurooppatiedotusYleisön huolina olivat myös Venäjän tiemaksut, ihmisten kohtelu raja-asemilla ja Lappeenrannan kyky ottaa vastaan isommat määrät matkailijoita.
Yleisöstä nousi esiin kysymys, saadaanko raja-valvonnan tehostamiseksi lisää EU-rahoitusta ja tuleeko lisää rajanylityspaikkoja. Meppien mukaan EU-tukea tulee, kun pystytään perustelemaan, että sillä on lisäarvoa koko unionille ja että olemme EU:n portti Venäjälle. Revon mukaan Suomi ajaa rahoitusinstrumenttia naapuruuskumppanuuden piiriin.
Sarvamaa muistutti, että Eurooppaa ei ole ilman Venäjää, mutta ei ole Suomeakaan ilman tervettä itsetuntoa.
– Viisumivapaus lähentää kansoja ja vähentää ennakkoluuloja. Mutta pitää voida sanoa, jos Venäjä loukkaa ihmisoikeuksia. Lisäksi maanostoon liittyvissä kysymyksissä vastavuoroisuus voisi helpottaa.
Lue lisää:
Euroopan komission Suomen edustuston tilaama kyselytutkimus
Kuvia Lappeenrannan EU arjessa -päivästä (Flickr)
