Saavutettavuustyökalut

Uutinen 12.10.2012

Parlamenttien osallistuminen EU-päätöksentekoon jakaa mielipiteitä

Suomen ulkopoliittisen instituutin järjestämässä seminaarissa 9. lokakuuta Suomen eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma, Britannian alahuoneen puhemies John Bercow sekä ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen keskustelivat EU-jäsenvaltioiden parlamenttien välisestä yhteistyöstä. Kansallisten parlamenttien kytkeminen tiiviimmin EU-päätöksentekoon jakoi mielipiteitä.

Kansallisten parlamenttien osallisuus Euroopan unionin päätökesteossa vaihtelee jäsenmaittain. Kuva: ShowmanKansallisten parlamenttien osallisuus Euroopan unionin päätöksentekoprosesseissa vaihtelee jäsenmaittain. Kuva: Showman.
 

Britannian alahuone kannattaa tiivistyvää yhteistyötä

Britannian puhemies John Bercow korosti kansallisten parlamenttien välisen yhteistyön tärkeyttä unionin päätöksenteossa.

– On parlamenttien tehtävä tarkastella kriittisesti hallitusten toimintaa EU:ssa. Muun muassa läheisyysperiaatteen valvomisessa parlamenttien välinen tiiviimpi yhteistyö ja tehostetumpi koordinointi on hyvin tärkeää, Bercow totesi.

Britannian parlamentin alahuoneen puhemies John Bercow eduskunnan puhemies Eero Heinäluoman vieraana 9.10.2012. Kuva: Eduskunta Britannian parlamentin alahuoneen puhemies John Bercow eduskunnan puhemies Eero Heinäluoman vieraana 9.10.2012. Kuva: Eduskunta

Läheisyysperiaatteen mukaisesti päätöksenteon EU:ssa tulee tapahtua mahdollisimman lähellä EU-kansalaista. Mikäli läheisyysperiaate ei toteudu voivat jäsenvaltioiden parlamentit tehdä huomautuksen tästä EU:lle. Euroopan parlamentin, EU- komission ja Euroopan unionin neuvoston tulee tällöin uudelleen tarkastella ehdotusta. Ehdotus vedetään takaisin mikäli yli puolet jäsenmaiden parlamenteista katsoo, että periaatetta on rikottu.

Puhemies Bercown mukaan parlamentarismin laajentaminen EU:n toimielimiin on tärkeää päätöksenteon läpinäkyvyyden parantamiseksi.

– On ensisijaista, että EU:n toimielimet ovat vastuussa päätöksenteostaan kansallisille parlamenteille, Bercow korosti.

Suomessa parlamentti on osallisena päätöksenteossa EU:ssa
– ainakin välillisesti

Suomen eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma korosti, että Suomessa ministerit neuvottelevat EU:n neuvostossa aina eduskunnan myöntämällä mandaatilla. Suomen eduskunta on myös hyvin informoitu siitä, mitä EU:ssa kulloinkin on meneillään.

– Eduskunta ei vastaa päätöksenteosta EU:ssa, mutta se on silti vahvasti mukana.

Suomen eduskunnalla on mahdollisuus seurata päätöksentekoa EU:ssa, myös kriittisesti. Kuva: CakoSuomen eduskunnalla on mahdollisuus seurata päätöksentekoa EU:ssa, myös kriittisesti. Kuva: Cako

Sen tehtävänä on varmistaa, että Suomen tavoitteet ovat esillä neuvotteluja käytäessä. Suuri valiokunta tarkastelee päätöksenteon etenemistä neuvostossa läpi prosessin.

Heinäluoma huomautti myös, että ne päätökset joita kansalliset hallitukset tukevat, ovat eduskunnan mandaatilla tehtyjä.

– Suomella on vahva parlamentti ja näin Suomi on myös vahva neuvottelija EU:n päätöksenteossa, Heinäluoma korosti

Hallitus ja parlamentti eivät saa joutua vastakkainasetteluun

Ulkopoliittisen Instituutin johtaja Teija Tiilikaisen mielestä parlamenttien välisen yhteistyön syventämisen on monimutkaista muun muassa siksi, että se asettaisi kansalliset hallitukset ja parlamentit kilpailuasemaan keskenään siitä, kummalla on vahvempi neuvotteluasema EU:ssa.

Tiilikainen huomautti myös, että eri jäsenmaiden parlamenteilla on hyvin erilaisia toimintatapoja, joten käytäntöjen yhteensovittaminen voi olla vaikeaa.

– EU:ssa päätäntävaltaa käytetään vain niiltä osin, kuin kansalliset parlamentit ovat valtuuttaneet unionin toimielimiä. Itsenäisten parlamenttien tuominen mukaan EU:n päätöksentekoon sumentaisi tätä jakautumista, Tiilikainen totesi.

Päätöksenteko lähemmäs kansalaisia

Kaikki keskustelijat korostivat, että EU-kriisin myötä ilmentynyt demokratiavaje tulee korjata kaikilla tasoilla EU:n päätöksenteossa. Mielipiteet tosin erosivat siinä, miten demokraattisuutta tulisi edistää; EU-toimielinten demokraattisuutta  vai kansallisten parlamenttien osallistumismahdollisuuksia lisäämällä.

Sen sijaan samaa mieltä niin puhemiehet Heinäluoma ja Bercow kuin johtaja Tiilikainen olivat siitä, että päätöksentekoa EU:ssa olisi pyrittävä tuomaan lähemmäs kansalaisia.

 

Seuraa meitä