Pohjoismainen yhteistyö syvenee turvallisuuspolitiikassakin

Valtioneuvosto valmistelee parhaillaan uutta turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa. Sen odotetaan valmistuvan vielä tämän vuoden puolella. Selonteon etenemistä seuraa valtioneuvoston asettama parlamentaarinen kontaktiryhmä, jonka tehtävänä on välittää eduskuntapuolueille oikea-aikaista tietoa selonteon valmistelusta ja  edistää asiaan liittyvää asiantuntevaa ja kokonaisvaltaista keskustelua.

Turussa turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta puhuivat ulkoministeri Erkki Tuomioja ja kansanedustaja Annika Lapintie. Kuva: Eurooppatiedotus, Juhana Tuomola

Tulevaan selontekoon liittyvää kansalaiskeskustelua on alkukesästä lähtien käyty muun muassa ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotuksen järjestämissä keskustelutilaisuuksissa. Lokakuun lopulla oli turkulaisten vuoro sanoa sanansa Suomen turvallisuuspolitiikan haasteista.

Eurooppatiedotuksen päällikkö Riitta Swan , ulkoministeri Erkki Tuomioja ja kansanedustaja Annika Lapintie. Kuva: Eurooppatiedotus

Pohjoismainen yhteistyö nousussa

 Tulevassa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa korostuu edelliseen selontekoon verrattuna aiempaa vahvemmin ennen kaikkea pohjoismainen yhteistyö.

Ulkoministeri Erkki Tuomioja korosti EU-jäsenyyden olevan Suomelle turvallisuuspolitiikan kannalta keskeinen, mutta pohjoismainen yhteistyö on nousemassa aiempaa merkittävämmäksi. 

– Elämme pohjoismaisen yhteistyön renessanssia. Suomen perusvalinnat säilyvät, mutta pohjoismainen yhteistyö turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa tulee lisääntymään ja syvenemään, painotti ulkoministeri Tuomioja.

Tuomiojan mukaan yhteistyön tiivistymisen taustalla ovat muun muassa kustannuspaineet ja mahdollisuus säästöihin yhteishankintojen kautta. Hän ei myöskään sulje pois Suomen osallistumista Islannin ilmatilan valvonnan kaltaiseen pohjoismaiseen yhteistyöhön.

– Ruotsin ratkaisu eli keskittyminen kansainväliseen kriisinhallintaan puolustusvoimien kehittämisessä on mielenkiintoinen. Sopii kysyä olisiko Ruotsista myös mallia tässä meille, pohti puolestaan parlamentaarisen kontaktiryhmän jäsen, kansanedustaja Annika Lapintie.

Lisäpanostuksia siviilikriisinhallintaan ja kehitysyhteistyöhön?

Elämme pohjoismaisen yhteistyön renessanssia, painotti ulkoministeri Tuomioja Turussa. Kuva: Eurooppatiedotus

Puolustusvoimien uudistus ja siihen liittyvä määrärahojen leikkaus vuoteen 2015 mennessä herättivät myös Turussa runsaasti keskustelua.

– Puolustusmenot on ainoastaan yksi menoluokka valtion menojen joukossa eikä siten erillään kokonaisuudesta. On hyvä muistaa, että lähes kaikki muut Euroopan maat ovat laskemassa puolustusmäärärahojaan, sanoi kansanedustaja Annika Lapintie.

Lapintie parlamentaarisen kontaktiryhmän jäsenenä tähdensi, että Suomen puolustusmäärärahojen kehitystä tulee tarkastella suhteessa vastaavaan kehitykseen muissa länsimaissa.

– Euroopassa Suomi ja Kreikka ovat eräänlaisia poikkeuksia, koska niissä on vielä yleinen asevelvollisuus.

Lapintien mielestä yleisen asevelvollisuuden palvelusaikoja voisi tulevaisuudessa lyhentää. Hänen mukaansa Suomen tulisi ennen kaikkea panostaa siviilikriisinhallintaan ja kehitysyhteistyöhön puolustusmenojen kasvattamisen sijaan.

– Suomen kehitysyhteistyövarat ovat aivan liian alhaisella tasolla, valitteli kansanedustaja Lapintie. 

Yleinen asevelvollisuus tuottaa hyviä rauhanturvaajia

– Oma mielipiteeni yleisestä asevelvollisuudesta on muuttunut myönteisemmäksi. Se on kustannustehokas, toimii ja täyttää sille asetetut tavoitteet. Yleinen asevelvollisuus on Suomessa todella yleinen eikä valikoiva, sanoi ulkoministeri Erkki Tuomioja.

Turkulaisyleisö kysyi muun muassa EU:n yhteisistä puolustushankinnoista. Kuva: Eurooppatiedotus

Hän painotti erityisesti sitä, että asevelvollisuus tuottaa lisäarvona melkeinpä maailman parhaita rauhanturvaajia.

– Yli 90 % suomalaisista rauhanturvaajista on reserviläisiä ja vapaaehtoisia. He vievät mukanaan  rauhanturvaamistehtäviin oman siviilielämänsä ammattiosaamisen, joka hyödyttää myös paikallista väestöä yhteistyön kautta, totesi Tuomioja.

Tällä hetkellä 400 suomalaista palvelee rauhanturvaamistehtävissä maailmalla. Tuomiojan mukaan on tärkeää varmistaa, että Suomella on jatkossakin kyky osallistua rauhanturvaamiseen tavoitteeksi asetetun tuhannen henkilön voimin.

– Kansainvälisellä yhteisöllä on suojeluvastuu ja täten velvollisuus estää Ruandan tapaiset kansanmurhat. Jos Suomella on rauhanturvaamiseen tarvittava osaamista, kansainvälinen velvollisuutemme on osallistua ja auttaa. Rauhanturvaaminen osana kansainvälistä yhteistyötä ei ole pois omasta puolustuksestamme, muistutti ulkoministeri Erkki Tuomioja.

Katso myös:

Suomen turvallisuuspolitiikka – suunta tulevaisuudessa? Eurooppatiedotuksen kuvasarja keskustelutilaisuuksista Flickrissä