Saavutettavuustyökalut

Uutinen 5.11.2012

Eurooppalaiset pitävät kehitysapua tärkeänä

Tuoreen tutkimuksen mukaan jopa 85 % Euroopan unionin kansalaisista pitää kehitysapua tärkeänä. Suhtautuminen kehitysyhteistyöhön on pääosin positiivista jäsenmaasta riippumatta. Yhä useampi eurooppalainen kokee kaupankäynnin tärkeäksi välineeksi kehittyvien maiden ihmisten olojen parantamiseksi.

Vuonna 2010 Euroopan unionissa tuettii kehitysapua rahallisesti yli viidenkymmenenkolmen miljardin euron arvosta. Puhtaan veden turvaaminen on yksi merkittävä kansainvälisen kehitysavun kohde. Kuva: Euroopan komissioVuonna 2010 Euroopan unionissa tuettiin kehitysapua yli viidenkymmenenkolmen miljardin euron arvosta. Puhdas vesi on yksi merkittävä kansainvälisen kehitysavun kohde. Kuva: Euroopan komissio

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

EU on merkittävä kehitysyhteistyön rahoittaja

EU on maailman suurin yksittäinen kehitysavun rahoittaja ja sen osuus vastaa yli puolta koko maailman kehitysavun kokonaisuudesta. Unionin kehitysyhteistyöpolitiikka on sitoutunut noudattamaan YK:n vuosituhattavoitteiden noudattamista. Merkittäviä kehityskohteita ohjelmassa ovat muun muassa äärimmäisen köyhyyden puolittaminen, aidsin kasvun tyrehdyttäminen sekä perusopetuksen tarjoaminen kaikille. YK:n vuosituhattavoitteiden toteutumista mitataan vuonna 2015.

Tällä hetkellä kehitysyhteistyön määräraha on keskimäärin 0, 43 % EU:n bruttokansantuotteesta. Tavoitteena on, että vuoteen 2015 mennessä jäsenmaat sitoutuisivat nostamaan kehitysavun rahoitusta 0.7 prosenttiyksikköön.

Komission lokakuussa 2012 julkaisemassa tutkimuksessa arvioidaan, miten EU-kansalaiset suhtautuvat kehitysavun kohdentamiseen ja rahoittamiseen tulevina vuosina.

Kehitysavun tulevaisuus eurooppalaisin silmin

Euroopan unioni on omalta osaltaan sitoutunut YK:n vuosituhattavoitteiden tukemiseen. Kehitysyhteistyö kuuluu EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan piiriin. Kuva: Euroopan komissioEuroopan unioni on omalta osaltaan sitoutunut YK:n vuosituhattavoitteiden tukemiseen. Kehitysyhteistyö kuuluu EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan piiriin. Kuva: Euroopan komissio

 Huolimatta Euroopan taloudellisesta näkymästä, yli kuusikymmentä prosenttia eurooppalaisista on sitä mieltä, että kehitysapua tulee lisätä tulevaisuudessa.

Suomi kuuluu niihin seitsemään EU jäsenvaltioon, joissa kehitysavun kasvattamista tukevien määrä on kääntynyt laskuun. Muita EU-maita, joissa kehitysavun kannatus ei ole kasvanut ovat Italia, Alankomaat, Tšekin tasavalta, Espanja, Slovakia ja Luxemburg. Ainoastaan Romaniassa kannatetaan kehitysavun pienentämistä nykyisestään.

EU-kansalaiset kohdentaisivat kehitysavun tasaisesti ihmisoikeuksien, koulutuksen ja terveydenhuollon toteutumisen edistämiseksi poikkeuksellisissa olosuhteissa.

EU:n ulkosuhdetoiminnan tavoite on edistää demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien periaatteiden toteutumista. Kuva: Euroopan komissio EU:n ulkosuhdetoiminnan tavoite on edistää demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien periaatteiden toteutumista. Kuva: Euroopan komissio 

Korruptio kehitysyhteistyön suurin uhka?

Eurooppalaisten mielestä kehitystyötä vaikeuttaa ensisijaisesti vastaanottavien kansallisvaltioiden sisäiset hallinnolliset ongelmat.

Yli puolet tutkimukseen osallistuvista EU-kansalaisista on sitä mieltä, että korruptio on yksittäinen suurin syy, joka estää onnistuneen kehitysavun vastaanottamisen. Lisäksi neljäkymmentäyksi prosenttia vastaajista kokee, että poliittiset järjestelmät kansallisella tasolla vaikeuttavat paikallisten yhteisöjen hyötymistä kehitysyhteistyön mahdollistamista eduista kehittyvissä maissa.

Kehitysavusta väliaikainen helpotus – ei pysyvä prosessi?

Suurin osa vastaajista on sitä mieltä, että eurooppalainen kehitysapu tulisi kohdentaa sellaisiin maihin, jossa tukea tarvitaan poikkeuksellisten olosuhteiden aiheuttamien vahinkojen korjaamiseksi.

Tutkimuksen mukaan eurooppalaiset kokevat kehitysavun on erityisen tärkeäksi sodan tai luonnonkatastrofin aiheuttamissa kriisitilanteissa.

Yli puolet eurooppalaisista kokee että kehitysapu tulisi keskeyttää sellaisissa maissa, joissa talouskasvu on nopeaa, vaikka kansalaiset näissä maissa eläisivät köyhyysrajan alapuolella.

Lue lisää:

Eurobarometri: Eurooppalaiset ja kehitysapu

Euroopan unioni: Kehitysyhteistyö

EU ja YK:n vuosituhattavoitteet 

Seuraa meitä