Saavutettavuustyökalut

Uutinen 15.11.2012

Sixten Korkman: EU:n tuettava Kreikkaa jatkossakin rahallisesti ja poliittisesti

Eurooppatiedotus kysyi professori Sixten Korkmanilta Euroopan taloustilanteesta.

EU valmistelee pankkiunionin lainsäädännön periaatteita kuluvan vuoden loppuun mennessä. Ovatko pankkiunioni ja lukuisilla nimillä kutsutut talouspaketin osaohjelmat – Six pack, Two Pack, Fiscal Treaty – riittävästi EU:n taholta, jotta kriisistä päästäisiin tervehtymisen tielle?

Aalto-yliopiston professori Sixten Korkman vastasi Eurooppatiedotuksen kysymyksiin. Kuva: EtlaAalto-yliopiston professori Sixten Korkman vastasi Eurooppatiedotuksen kysymyksiin. Kuva: Etla

       Nuo toimet eivät torju akuuttia kriisiä, joka koko ajan uhkaa karata käsistä. Sen   sijaan mainitut päätökset auttavat estämään ja torjumaan tulevia kriisejä, etenkin jos markkinat ja poliitikot samalla ottavat oppia nyt saaduista karvaista kokemuksista.    

Suomessa taloustilanne on heikentynyt ja työllisyystilanne kääntynyt huonompaan. Mitä palkallaan elävän, työssä käyvän kansalaisen kannattaisi tehdä: kuluttaa vai säästää, ostaa asunto vai siirtyä vuokralle? Näkyykö työtä vailla oleville ja koko taloudelle valoa edes tunnelin päässä?

       Kaikki kriisit päättyvät aikanaan, mutta tämä taantuma voi jatkua vielä melko pitkään. En mielelläni lähde neuvomaan mitä ihmisten pitäisi tehdä. Työpaikan säilyminen on kuitenkin kaikista tärkeintä. Voinee kohtuudella olettaa, että lainakorot pysyvät matalina vielä melko pitkään.

Entäpä valtion tai toisaalta yritysten: kiristää vyötä ja irtisanoa lisää vai sijoittaa ja ottaa velkaa muun muassa rakentamiseen ja työpaikkoihin?

Professori Korkmanin mielestä nyt kannattaisi panostaa korjausrakentamiseen kuten homekoulujen parantamiseen.Kuva: NordenProfessori Korkmanin mielestä nyt kannattaisi panostaa korjausrakentamiseen kuten homekoulujen parantamiseen.Kuva: Norden

       Yritykset pyrkinevät pitämään kiinni osaavasta työvoimastaan. Tällaisina aikoina valtio ja kunnat voisivat panostaa enemmän korjausrakentamiseen, esimerkiksi liikenneväyliin tai homekouluihin. Infran kunnossa pitäminen vaatii ennemmin tai myöhemmin panostuksia. Kustannukset ovat usein pienempiä jos korjauksia ei lykätä liikkaa tulevaisuuteen. Siksi korjausrakentaminen ei lisää julkisen talouden kestävyysvajetta vaan voi vähentää sitä.  

On sanottu, että Kreikan ja muiden kriisimaiden saneerauspaketit ja ankara vyönkiristys   sammuttavat viimeisenkin liekin talouden rattaista. Mitä sitten? Emmehän kuitenkaan halua yhteisvastuita ja eurobondeja, koska olemme ainakin omasta mielestämme eläneet suu säkkiä myöten ja tehneet oman saneerauksemme jo 1991−1994 laman aikana?

       Kriisivaltioilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin hevoskuurin läpivieminen. Mutta meidän täytyy järjestää rahoitusta, jotta maat saisivat pidemmän sopeutumisajan. Lisäksi on tehtävä velkajärjestelyjä. Ei Kreikka selviä nykyisestä(kään) velkataakasta, sitä on leikattava, mikä toki on poliittisesti hankalaa. Eurobondeja emme halua, mutta kriisissä joutuu joskus hyväksymään periaatteita rikkovia päätöksiä, jos vaihtoehto on vielä huonompi. Suomen saneeraus 1990-luvulla oli helpompi toteuttaa koska saatoimme antaa valuuttamme heiketä merkittävästi.  

Huolestuttaako Kreikan yhteiskunnallinen tilanne ja väkivallan uhka taloustieteilijää – ja mitä poliitikot voisivat talouden näkökulmasta tehdä?

EU:n tulee tukea Kreikkaa jatkossakin, sanoo professori Korkman. Kuva:ECBEU:n tulee tukea Kreikkaa jatkossakin, sanoo professori Korkman.

       Huolestuttaa toki. EU:n täytyy jatkossakin tukea Kreikkaa niin rahoituksellisesti kuin poliittisesti, oli Kreikka sitten euroalueen jäsen tai ei.

EU pokkaa 10.12.Nobelin rauhanpalkinnon. EU-maiden media ei ollut valinnasta turhan innostunut, lähinnä pidättyvän tyytyväinen. Suomalaisissa ensikommenteissa mm. todettiin Nobel-komitean osoittaneen ainakin jonkinlaista arvostelukykyä, kun ei kuitenkaan talouden nobelia tullut. Miten taloustieteilijänä, mutta myös vankan EU-virkamieskokemuksen omaavana näette asian?

–   Mielestäni EU ansaitsi Nobelin rauhanpalkinnon: EU on historiallisesti ja kansainvälisesti ainutlaatuinen alueellisen integraation esimerkki. Se on juurruttanut rauhan Eurooppaan, jossa tilanne on toinen kuin esim. Aasiassa, jossa poliitikot ovat juuttuneet toisen maailmansodan juoksuhautoihin, esimerkkeinä vaikkapa Kiina, Japani ja Koreat. Mutta kyllä siitä voi olla samaa mieltä, että ei EU voisi ansaita Nobelin talouspalkintoa, sinne on vielä pitkä matka.      

 

 

 

Seuraa meitä