Saavutettavuustyökalut

Uutinen 26.11.2012

EU:n rahoituskehysneuvottelut loppusuoralla

Neuvottelut EU:n tulevista rahoituskehyksistä eli EU:n budjetista vuosille 2014–2020 ovat siirtyneet loppuvaiheeseen. Rahoituskehyksistä pyritään sopuun päämiesten kesken Eurooppa-neuvoston kokouksessa Brysselissä 22. marraskuuta alkaen.

 Suomen tavoitteena on komission esitystä matalampi kokonaistaso ja maaseudun kehittämisrahoituksen sekä Itä- ja Pohjois-Suomen erityisaseman turvaaminen. Kuva: Euroopan parlamentti Suomen tavoitteena on komission esitystä matalampi kokonaistaso ja maaseudun kehittämisrahoituksen sekä Itä- ja Pohjois-Suomen erityisaseman turvaaminen. Kuva: Euroopan parlamentti

Euroopan unionin budjetti perustuu monivuotisiin rahoituskehyksiin, joita on vahvistettu vuodesta 1988 alkaen komission, neuvoston ja Euroopan parlamentin välisillä sopimuksilla. Nykyinen rahoituskehys kattaa vuodet 2007-2013. Uusista rahoituskehyksistä vuosille 2014–2020 on tarkoitus saavuttaa sopu ensi viikon huippukokouksessa, jonka on etukäteen arveltu venyvän pitkälle viikonloppuun.

Kehykset muodostavat menoluokkakohtaiset rajat  vuosittain laadittaville talousarvioille, ja niitä voidaan muuttaa ainoastaan neuvoston ja Euroopan parlamentin yhteisellä sopimuksella. Valtioiden päämiehistä koostuva Eurooppa-neuvosto päättää rahoituskehyksistä yksimielisesti saatuaan Euroopan parlamentin enemmistöllä antaman hyväksynnän.

Suomi tavoittelee maltillista kokonaistasoa

EU-ministerivaliokunta täsmensi 9. marraskuuta kokouksessaan Suomen keskeisimpiä tavoitteita tuleviin neuvotteluihin. Suomi katsoo, että vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa on tärkeää, että myös unionin tulevien seitsemän vuoden rahoituskehykset ovat maltilliset. Lisäksi rahoituskehyksen kokonaistaso on olennaisin omaan nettomaksuasemaamme vaikuttava tekijä. EU:n budjetin kasvaessa Suomen maksut nousisivat jyrkemmin kuin unionista tukina ja muissa muodoissa saamamme rahamäärä.

Suomen ensisijaisena tavoitteena onkin, että rahoituskehyksen määrärahojen kokonaistasoa leikataan noin 130 miljardia euroa suhteessa komission ehdotukseen. Tämä tavoite tarkoittaa, että rahoituskehys seitsemälle vuodelle olisi noin 990 miljardia euroa eli vastaisi noin yhden prosentin osuutta EU-maiden yhteenlasketusta BKTL:sta.

Kokonaistasotavoitteen saavuttamiseksi Suomi on valmis leikkauksiin kaikilla rahoituskehyksen osa-alueille. Leikkausten ei kuitenkaan pidä kohdentua tasasuuruisena kaikkiin menoeriin, vaan painottua alueille, joille komissio on ehdottanut suurinta kasvua, joille varojen aikaisempi käyttö on osoittautunut tehottomaksi tai joille eurooppalainen lisäarvo on vähäisintä.

Itä- ja Pohjois-Suomen asema turvattava

Suomen keskeisimpiä tavoitteita on turvata nykyinen osuutemme maaseudun kehittämisrahoituksesta, sekä säilyttää Itä- ja Pohjois-Suomen asema alue- ja rakennetukien kohdentamisessa. Lisäksi on tärkeää kasvattaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoituksen budjettiosuutta nykyisestä.

Tavoitteena on mahdollisimman yksinkertainen, läpinäkyvä ja oikeudenmukainen järjestelmä. Tästä syystä Suomi suhtautuu torjuvasti maksukorjausten myöntämiseen joillekin jäsenmaille.

Suomi on unionin budjetissa nettomaksaja eli valtion talousarviosta maksetaan unionin kassaan enemmän kuin sieltä saadaan. Vuonna 2010 Suomi maksoi EU:n budjettiin 300,2 miljoonaa euroa eli noin 57 euroa kansalaista kohden. Summa oli 0,16 prosenttia maamme bruttokansantulosta. Suurimmat nettomaksajat vuonna 2010 olivat Belgia, Saksa, Ruotsi, Yhdistynyt kuningaskunta ja Alankomaat.

 

Lisätietoja:

Valtioneuvoston tiedote: Neuvottelut monivuotisesta rahoituskehyksestä jatkuvat

EU:n talousarviosta komission sivuilla (englanniksi)

Komission rahoituskehyssivusto (englanniksi)

10 perusasiaa EU:n monivuotisten rahoituskehysten neuvotteluista (Euroopan unionin neuvoston verkkosivuilla)

Seuraa meitä