Saavutettavuustyökalut

Uutinen 5.12.2012

Mihin suuntaan EU kulkee?

EU on jälleen kerran muutosvaiheessa. Millaiseen Eurooppaan Suomi ja muut jäsenmaat ovat matkalla? – Johtaja Teija Tiilikainen Ulkopoliittisesta instituutista näkee unionilla olevan erilaisia tulevaisuusvaihtoehtoja.

Ulkopoliittisen instituutin johtajan Teija Tiilikaisen mukaan maltillinen yhdentyminen Euroopan unionissa on todennäköistä. Ulkopoliittisen instituutin johtajan Teija Tiilikaisen mukaan maltillinen yhdentyminen Euroopan unionissa on todennäköistä. Kuva: Euroopan parlamentti

Iso harppaus liittovaltioon?

Yksi mahdollinen tulevaisuuspolku Teija Tiilikaisen mukaan voisi olla valtava askel kohden liittovaltiota. Tämä tarkoittaisi yhteisen rajapolitiikan ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittymistä isoin harppauksin. Myös fiskaalinen federalismi lisääntyisi, muun muassa yhteisen budjetin vahvistumisen myötä.

Tiilikainen muistuttaa myös, että EU liittovaltiona tarvitsisi perustuslain, jota kansalaisilla pitäisi olla paremmat mahdollisuudet hallita demokraattisesti. EU-liittovaltiolla tulisi olla myös nykyrakennetta selkeästi vahvempi ja kattavampi täytäntöönpanokoneisto.

– Jos EU:sta tulisi liittovaltio, sillä pitäisi olla yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä puolustuspolitiikka. Siihen siirtyminen voisi olla selkeä ensiaskel liittovaltion suuntaan.

Merkittävä eriytyminen?

Teija Tiilikainen sekä valtioneuvoston kanslian neuvotteleva virkamies Niina Pautola-Mol keskustelivat EU:n tulevaisuudesta Tampereella järjestetyssä keskustelutilaisuudessa 16.11.2012. Kuva: Eurooppatiedotus Juhana Tuomola.Teija Tiilikainen sekä valtioneuvoston kanslian neuvotteleva virkamies Niina Pautola-Mol keskustelivat EU:n tulevaisuudesta Tampereella järjestetyssä keskustelutilaisuudessa 16.11.2012. Kuva: Eurooppatiedotus Juhana Tuomola.

Talouskriisi on myös jakanut Euroopan unionia. Niin sanottu euroryhmä tiivistää yhteistyötään, mutta samaan aikaan muut jäsenmaat voivat Tiilikaisen mukaan jäädä yhteistyön laitamille ja eriytyä EU:n ydinyhteistyöstä. Osa maista voisi tässä tulevaisuuskuvassa jättäytyä sisämarkkinayhteistyöhön, eräänlaista Euroopan talousaluetta muistuttavaan tilanteeseen.

– Tämä vaihtoehto veisi EU:lta kansainvälistä uskottavuutta. Kuka esimerkiksi edustaisi unionia globaaleissa yhteyksissä, pohtii Tiilikainen.

Eriytymisvaihtoehto jakaisi jäsenmaita yhteistyöhön pienempien maaryhmien kanssa. Pohjoismaat voisivat olla yksi esimerkki tästä.

Erityisesti Isossa-Britanniassa on keskusteltu paluusta eräänlaiseen vapaakauppa-alueeseen, jonka keskiössä olisivat sisämarkkinat. Tiilikainen muistuttaa kuitenkin, että sisämarkkinatkin tarvitsevat sääntelyä toimiakseen.

– Ja kun tehdään yhteistä sisämarkkinalainsäädäntöä, tarvitaan aina myös jonkinlainen poliittinen päätöksentekokoneisto, hän summaa.

Nykymeno jatkuu?

Toinen tulevaisuuskuva, ja ehkäpä se todennäköisin, olisi Tiilikaisen mielestä nykymenon jatkuminen eli integraation syventyminen pikku hiljaa. Historiansa aikana Euroopan unioni on johdonmukaisesti pyrkinyt lisäämään yhdentymistä ja liittovaltiokehitystä, joskin melko rauhallisessa tahdissa.

Euroopan parlamentin vaikutus komission kokoonpanoon on Tiilikaisen mukaan yksi esimerkki paitsi eurooppalaisen parlamentarismin lisääntymisestä myös yhdentymisen tiivistämisestä. Tähän liittyvät myös eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan ja –puoluejärjestelmän kehittäminen.

Parlamentarismin vahvistuminen EU-tasolla on yksi virstanpylväs matkalla kohti syvenevää integraatiota.Parlamentarismin vahvistuminen EU-tasolla on yksi virstanpylväs matkalla kohti syvenevää integraatiota. Kuva: Euroopan parlamentti.

EU:n panostus ulkosuhteisiin on viime vuosien aikana lisääntynyt merkittävästi uuden ulkoasiainhallinnon perustamisen myötä. EU haluaa olla merkittävä poliittinen ja taloudellinen toimija myös globaalisti. Talous- ja rahaliiton toiminnan lisääntynyt yhteinen sääntely sisältää myös monta liittovaltiokehitystä tukevaa tekijää.

Tärkein kysymys nykymenon jatkumiselle Tiilikaisen mielestä onkin: Vakuutetaanko kansalaiset pysymään mukana tulevassa kehityksessä?

Suomi ja EU:n tulevaisuus

Mikäli Suomi jäisi tiiviimmän EU-yhteistyön ulkopuolelle olisi se erityisesti taloudellinen ja turvallisuuspoliittinen ongelma.

– Eivätkä ollenkaan kaikki EU-maat ole kuitenkaan valmiita päästämään toisistaan irti. Eivät Saksa ja Ranska tule löysäämään kiinteitä yhteyksiään, sanoo Tiilikainen.

Suomen kansalaismielipide on Tiilikaisen mukaan yhä EU- ja EMU-jäsenyyksiä tukeva. Suurin kriittisyys on kohdistunut eteläisen Euroopan tukipaketteihin, ei niinkään jäsenyyteen sinänsä.

Myös pohjoismaisten EU-kumppanimaidemme eli Tanskan ja Ruotsin sitoutuneisuus integraation syvenemiseen on aiempaa voimakkaampaa – ainakin jos Eurobarometri- ja muihin mielipidetutkimuksiin sekä parlamenttivaalien tuloksiin on uskominen, toteaa Tiilikainen.

 

 

 

Seuraa meitä