Saavutettavuustyökalut

Uutinen 20.12.2012

Talouskriisin päätösten monet ulottuvuudet

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyissä huippukokousta enemmän keskustelua herättivät EU:n talouskriisin aikana tekemien päätösten monenlaiset ulottuvuudet. Huolta kannettiin niin asioiden valmisteluaikataulusta kuin myös toimeenpanosta. Samalla pohdittiin Suomen perustuslain ja EU:n perussopimusten roolia päätöksenteossa. Pykälien ohella esiin nousivat talouskriisin ratkaisuun tähtäävien toimenpiteiden vaikutukset ihmisten elämään ja oikeuksiin.

Talouskriisi. Kuva: Norden.

Valtiosääntöoikeuden kenttäoikeus

Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen nosti puheenvuorossaan esille eurokriisin hoidon valmistelussa ilmenneen kiireellisyyden ja päätösten oikeudellisen ulottuvuuden. Hänen mukaansa perustuslakivaliokunta on pahimmillaan joutunut laatimaan lausuntoja erittäin lyhyellä varoitusajalla, kun kutsu kuulemiseen on tullut kokousta edeltävänä päivänä. Tällaisella aikataululla asioiden perusteellinen ja kunnollinen käsittely joutuvat uhatuiksi, ja välillä onkin herännyt tuntemus valtiosääntöoikeudesta kenttäoikeutena.

Dominopalikat. Kuva: Euroopan komissio.Talouskriisin päätöksiä on hyvä pohtia monesta eri näkökulmasta. Kuva: Euroopan komissio.

Eduskunnan mukana oleminen EU-asioden valmistelussa oli Ojasen mukaan kuitenkin erittäin hyvä asia, koska tällöin päätöksiin päästään vaikuttamaan jo valmisteluvaiheessa ja suurimmat haasteet perustuslaille saadaan poistettua ennakkoon.

Yleisön puolella perustuslakia pohdittiin puolestaan asioiden kansallisen läpiviemisen kannalta. Huolta herätti päättäjien sitoutuminen neuvoston päätöksiin niin voimakkaasti, että päätösten läpivieminen kansallisella tasolla nousee poliitikoille kunniakysymykseksi.

Pääministeri Jyrki Katainen jakoi huolen perustuslain kunnioittamisen tärkeydestä, mutta hänen mukaansa tämä asia on Suomessa kuitenkin hoidettu hyvin. Nimenomaan perustuslakivaliokunnan kuuleminen valmistelussa ja päätöksiä tehtäessä takaa niiden perustuslainmukaisuuden. Katainen myönsi maltin säilyttämisen tärkeyden, koska päätettävien asioiden suuruus voi pahimmillaan uhata vauhtisokeudella.

EU:n venyvät perussopimukset

Lauteilla ei keskusteltu ainoastaan päätösten suhteesta Suomen perustuslakiin vaan myös päätösten ja EU:n perussopimusten roolia pohdittiin. Ojanen huomautti, että tällä hetkellä päätöksiä tehdään perussopimusten rajoja venyttäen. Perussopimuksia ei kuitenkaan tulisi laajentaa kattamaan alueita, joita niiden ei alun perin tarkoitettu kattavan. Yleisön joukosta toivottiin puolestaan jo tehtyjen päätösten saattamista perussopimuksiin.

YLE:n Brysselin kirjeenvaihtaja Susanna Turunen ja pääministeri Katainen kommentoivat perussopimusten avaamisen olevan erittäin vaikea tie, koska tällöin keskusteluun nousisi myös yksittäistä asiakohtaa laajemmat kokonaisuudet. Turunen muistutti myös EU:n kokemuksista perussopimusten uudistamisten kanssa.

Talouskriisin mittakaava

Pykälien lisäksi huolta kannettiin nykyisten talouskriisin ratkaisuun tähtäävien toimien vaikutuksista ihmisten demokraattisiin ja sosiaalisiin oikeuksiin sekä perus- ja ihmisoikeuksiin. Ojanen kommentoi esimerkiksi joidenkin Kreikan kohdalla tehtyjen talouspäätösten uhkaavan niin vahvasti ihmisten sosiaalisia oikeuksia, että samalla henkilöiden kiinnostus demokraattisia menettelytapoja kohtaan vaarantuu. Samaan asiaan oli myös eduskunnan suuri valiokunta kiinnittänyt viime viikolla huomiota.

Eurokukkaro. Kuva: EurooppatiedotusEuroopan talouskriisi näkyy monella tavalla ihmisten arjessa. Kuva: Eurooppatiedotus.

Talouskriisin vaikutukset ovat varsin konkreettisia, kuten Eurooppaa piinaava nuorisotyöttömyys osoittaa. Tällaisten konkreettisten ongelmien sivuttamisesta huomautti Turunen kommentoidessaan Eurooppa-neuvoston päätöksiä. Yhtenä vaihtoehtona nuorisotyöttömyyden hoitamiseen esitettiin yleisön joukosta EU:n rakennerahastojen hyödyntämistä, mitä myös pääministeri Katainen tuki. Hänen mielestään rakennerahastojen käyttäminen nuorten kouluttamiseen on yksi parhaista kohteista näille rahavarannoille.

Eurooppalainen Suomi ry ja Ulkopoliittinen instituutti järjestivät 17.12.2012 Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt -keskustelutilaisuuden. Paikalla olivat pääministeri Jyrki Katainen, Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen ja YLE:n Brysselin kirjeenvaihtaja Susanna Turunen. Järjestäjien puolelta puhetta vetivät Eurooppalainen Suomi ry:n puheenjohtaja, kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri ja Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela.

Seuraa meitä