Saavutettavuustyökalut

Uutinen 6.3.2013

EU:n kansalaisen teemavuosi käynnistyi

EU:n kansalaisen teemavuoden avajaistilaisuus.Eurooppalainen Suomi ry:n puheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri korosti avauspuheessaan, että EU:n kansalaisuutta tarvitaan ja sitä arvostetaan.

EU:n viettämän Euroopan unionin kansalaisen teemavuoden Suomen avajaiset pidettiin Eurooppasalissa 26. helmikuuta. Kansalaisuudesta alustivat kansanedustaja ja Eurooppalainen Suomi ry:n puheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri, Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb, valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen ja Euroopan komission Suomen edustuston vt. päällikkö Sari Artjoki. Paneelikeskustelussa panelistit ja yleisö haastettiin kehittämään ratkaisuja aktiivisen EU-kansalaisuuden kehittämiseksi.

Teemavuoden tavoitteena on tuoda kansalaiset lähemmäksi Euroopan unionia ja tehdä EU-kansalaisen oikeuksia tunnetuiksi. Suomessa teemavuoden järjestämiseen osallistuu monia eri tahoja, koordinaatiovastuun ollessa Eurooppalainen Suomi ry:llä. Eurooppatiedotus ottaa luonnollisesti osaa teemavuoteen ja tulemme käsittelemään teemaa tapahtumissamme, kirjoituksissamme ja muussa toiminnassamme.

EU-kansalaisen perus- ja ihmisoikeuksien kehittyminen

Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen.Ojanen totesi EU:n perusoikeuskirjan takaavan erittäin kattavasti ihmisten perusoikeudet. Perusoikeuskirjassa on myös haluttu ulottaa perusoikeudet koskemaan kaikkia ihmisiä EU:n alueella, ei pelkästään EU:n kansalaisia.

Euroopan integraation saadessa alkunsa 1950-luvulla, eivät ihmisoikeudet, perusoikeudet tai sosiaaliset oikeudet sisältyneet perustamissopimuksiin. Tämä tyhjiö herätti keskustelun yhteisöjen oikeuden ja kansalaisten muiden oikeuksien suhteesta, etenkin kun vuonna 1964 yhteisöjen tuomioistuin antoi päätöksen, jossa yhteisöjen oikeuden ilmoitettiin ylittävän kansallisen oikeuden ristiriitatapauksissa. Ongelma ratkaistiin 1960- ja 70-lukujen taitteessa ennakkotapausten avulla niin, että perustamissopimusten tekstien lisäksi yhteisöjen oikeuden todettiin sisältävän myös muita, kirjoittamattomia oikeuksia. Näitä oikeuksia alettiin vähitellen saattaa käytäntöön yhteisöjen tuomioistuimen ennakkopäätösten muodossa.

Maastrichtin sopimuksen astuessa voimaan vuonna 1993 Euroopan yhteisö muuttui Euroopan unioniksi. Sopimus toi myös ensimmäisen kerran perustamissopimusten piiriin kansalaisten perusoikeudet, joita on tarkennettu ja laajennettu myöhemmissä perussopimusten muutoksissa. Lopulta Lissabonin sopimuksen astuttua voimaan 2009 myös Euroopan unionin perusoikeuskirja astui voimaan.

Vapaa liikkuvuus EU-kansalaisuuden peruspilari 

Monissa puheenvuoroissa EU-kansalaisuuden merkittävänä ilmenemismuotona pidettiin vapaata liikkuvuutta. Ministeri Stubb korosti yhtenä EU:n tärkeimmistä saavutuksista olevan neljä liikkumisen vapautta: ihmiset, palvelut, pääoma ja tavarat voivat liikkua EU:n sisällä vapaasti. Toki esimerkiksi työvoiman vapaassa liikkuvuudessa on vielä tehtävää, mutta muutos on silti merkittävä.

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb.EU -kansalaisuuden perustana on EU. Stubb mainitsi puheessaan rauhan turvaamisen Euroopassa olevan edelleen hyvä peruste EU:n olemassaololle. 

Muutoksen hahmottamiseksi tilaisuudessa tarjottiin vertailukohtia 1970-luvulta ja kauempaa. Tuolloin matkalle lähteminen oli huomattavasti vaikeampaa erilaisten valuutanvaihdosten ja viisumikäytäntöjen myötä. Vapaa liikkuvuus on myös sidoksissa EU:n perustehtävään: rauhan takaamiseen. Ennen integraation alkamista rajoista piittaamatonta liikkumista harjoittivat ainoastaan armeijat, muistutti Stubb.

Vapaalla liikkumisella on myös kiinteä sidos EU:n perusoikeuksiin ja perussopimuksiin. Liikkuvuus on ankkuroitu hyvin voimakkaasti perussopimuksiin ja toisaalta liikkuvuuden helpottamiseksi myös perusoikeuksien suoja siirryttäessä jäsenmaasta toiseen on haluttu taata. Tästä johtuen esimerkiksi Suomessa paljon esillä olleiden romanikerjäläisten maahantulon estäminen on hyvin vaikeata, koska EU:n sisällä matkustaminen toiseen jäsenmaahan alle kolmeksi kuukaudeksi vaatii ainoastaan laillisen matkustusasiakirjan.

Identiteetti kehittyy, jos on kehittyäkseen

Euroopan komission Suomen edustuston vt. päällikkö Sari Artjoki.Artjoki esitteli tilaisuudessa viimeisimmän eurobarometrin tuloksia Suomen kohdalta. 78 prosenttia suomalaisista samaistuu Euroopan unionin kansalaiseksi.

Identiteetin kohdalla tilaisuudessa vallitsi yhteisymmärrys siitä, ettei identiteettiä voida pakottaa ihmisille ylhäältä. Se kehittyy, jos on kehittyäkseen. Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri huomautti, ettei hän nähnyt mahdolliseksi luoda eurooppalaista identiteettiä, jos sellaiselle ei ole kysyntää. Hänelle eurooppalaisuus tarkoitti Ranskan vallankumouksen arvoja, vapautta, sisaruutta ja tasa-arvoa, jotka ovat – enemmän tai vähemmän – toteutuneet Euroopassa. Eurooppalaiselle identiteetille on siis olemassa pohja, mutta sitä ei pidä tyrkyttää väkisin ihmisille.

Eurooppalaisen identiteetin kehittymisen edistäjinä nähtiin edellä mainitun vapaan liikkuvuuden lisäksi laajempi kanssakäyminen ja keskinäisriippuvuus. Ministeri Stubb totesi, että esimerkiksi kulttuurin alalla Euroviisut ja urheilussa golfin Ryder Cup luovat eurooppalaista identiteettiä. Hän myönsi myös, että viime aikojen kriisit ovat lisänneet ihmisten tietoisuutta EU-jäsenvaltioiden keskinäisriippuvuudesta.

Tulevaisuus täynnä haasteita

EU-kansalaisuuden tulevaisuus on tiukasti sidoksissa EU:n tulevaisuuteen. Ojanen nosti oikeudellisesta puolelta esille kaksi suurinta haastetta: EU:n liittyminen Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimukseen näyttää tällä hetkellä epävarmalta ja toisaalta talouskriisin oloissa tehdyt päätökset ovat vaarantaneet ihmisten perus- ja ihmisoikeuksia sekä sosiaalisia ja taloudellisia oikeuksia. Nälkäinen ja perustarpeiden tyydyttämiseksi kamppaileva ihminen ei ole kiinnostunut demokratiasta.

Paneelikeskusteluun osallistuivat Euroopan parlamentin jäsen Mitro Repo, Eurooppanuorten hallituksen jäsen Joona Haavisto, Eurooppalaisen Suomen ts. toiminnanjohtaja, kansainvälisen Eurooppa-liikkeen jäsen Eve Pakkanen, Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan & Suomen Nuorisoyhteistyö  Allianssi ry:n puheenjohtaja Hanna-Mari Manninen ja apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri.

Paneelikeskusteluun osallistuivat Euroopan parlamentin jäsen Mitro Repo, Eurooppanuorten hallituksen jäsen Joona Haavisto, Eurooppalaisen Suomen ts. toiminnanjohtaja, kansainvälisen Eurooppa-liikkeen jäsen Eve Pakkanen, Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan & Suomen Nuorisoyhteistyö  Allianssi ry:n puheenjohtaja Hanna-Mari Manninen ja apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri.

Paneelissa aktiivisemmalla EU-kansalaisuudelle tarjottiin keinoiksi lisätä avoimuutta, EU-keskustelun tekemistä selkeämmäksi ja EU:n näkemistä mahdollisuutena uhkan sijasta. Avoimuuden edistämiseen tulisi pyrkiä kaikkien: kansalaisten olisi oltava rohkeampia kyselemään asioita ja päättäjien jaettava tietoa paremmin. Asioiden selittäminen ymmärrettävästi eli turhan EU-jargonin poisjättäminen nähtiin mahdollisuutena helpottaa keskusteluun osallistumista. 

Euroopan parlamentin jäsen Mitro Repo kiinnitti paneelikeskustelussa huomiota EU:n näkemiseen uhan sijasta mahdollisuutena, mikä aukaisisi uusia näköaloja ja ratkaisuja. Tämä vaatisi ihmisiltä sen sisäistämistä, että EU koostuu kaikista sen kansalaisista eli jokaisen osallistuminen on tärkeää. Kansalaisten tulee saada tietoa EU:sta, mutta yhtä lailla heidän on myös oltava aktiivisia ja kiinnostuneita EU:sta.

Lisätietoa

Teemavuoden sivut

Uutisemme teemavuodesta

Kuvia tapahtumasta Eurooppatiedotuksen Flickr-sivulla

EU:n perusoikeuskirja

Seuraa meitä