Saavutettavuustyökalut

Uutinen 20.5.2013

Arktinen kutsuu

Tuulimylly. 465. Kuva: Norden.

Eurooppatiedotus julkisti 16. toukokuuta arktista aluetta käsittelevän kirjan ”Arktinen kutsuu – Suomi, EU ja arktinen alue”. Kirjan tarkoituksena on auttaa näkemään ja ymmärtämään niitä suuria muutoksia, joiden kourissa arktinen alue nykyisin on. Arktisen alueen suuret luonnonvarat kiinnostavat maailmanlaajuisesti. Myös Euroopan unioni vahvistaa rooliaan arktisessa yhteistyössä.

Tulevaisuuden ratkaiseva kysymys on, miten arktisten luonnonvarojen hyödyntäminen ja ympäristöasiat saadaan tasapainoon ja kansainvälisten sopimusten piiriin.

Arktinen on myös ihmisiä – ja jopa suurkaupunkimeininkiä

Marjo Laukkanen ja Markku Heikkila.282. Kuva: Eero Kuosmanen.Teoksen kirjoittajat tiedetoimittaja Marjo Laukkanen ja tiedeviestinnän päällikkö Markku Heikkillä Lapin ýliopiston Arktisesta keskuksesta.

Kun puhutaan arktisesta alueesta syntyy useimmalle meistä mielikuvia kauniista, autiosta tundrasta ja jääkarhuista jäätiköillä. Arktinen alue on kuitenkin paitsi sitä myös paljon muuta. Se on koti noin neljälle miljoonalle ihmiselle. Heistä noin 300 000 edustaa alkuperäiskansoja.

Kirjan toisen kirjoittajan, Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tiedeviestinnän päällikkö Markku Heikkilän mukaan arktisesta puhutaan usein ulkopuolelta; kuinka aluetta tulisi suojella tai toisaalta hyödyntää taloudellisesti. Tuoreessa kirjassa aluetta on haluttu tarkastella sisältä päin, ihmisten kautta.

    Harvoin ajatellaan, että arktisella alueella voi olla jopa suurkaupunkimeininkiä, kuten kirjassa kuvataan alueen suurinta kaupunkia, Venäjän Murmanskia, missä parhaimmillaan on asunut lähes puoli miljoonaa ihmistä, muistuttaa toinen kirjoittaja, tiedetoimittaja Marjo Laukkanen.

Luonnonvarabuumi ja kestävä kehitys

Hannele Pokka. 282. Kuva: Eero KuosmanenYmpäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka.

Ympäristöministeriön kansliapäällikön Hannele Pokan mukaan arktisella alueella riehuu nykyisin suoranainen luonnonvarabuumi. Arktisen alueen yhteistyö on perinteisesti ollut ympäristöasioihin keskittyvää, mutta luonnonvarojen kestävä käyttö ja ilmastonmuutoksen seuraukset vaativat globaalia päätöksentekoa ja sopimuksia. Ympäristöstä ja taloudesta olisi puhuttava samoissa pöydissä.

Pokan mukaan askeleita tähän suuntaan on jo otettu. Aasian maiden, kuten Kiinan, tulo mukaan Arktisen neuvoston tarkkailijajäseneksi vahvistaa tämän. Kokonaisvaltaiseen kansainväliseen sopimukseen tulisi sisällyttää meriturvallisuus, luonnonvarat ja ympäristöasiat.

Euroopan unionin kasvavaa roolia arktisella alueella vahvistaa myös se, että Kiirunan arktisessa ulkoministerikokouksessa Euroopan komissio hyväksyttiin periaatteessa Arktisen neuvoston tarkkailijajäseneksi, vaikka hyljetuotteiden kaupan osalta vaaditaankin vielä poikkeusjärjestelyjä. Kolme EU-jäsenmaata on jo arktisen neuvoston jäseninä.

Hannu Halinen ja Markku Heikkila. 282. Kuva: Eero KuosmanenArktinen suurlähettiläs Hannu Halinen ja Markku Heikkilä.

Suomi on parhaillaan valmistelemassa omaa arktista strategiaansa. Siinä sovitetaan yhteen sekä taloudellisia – että ympäristönäkökulmia ja konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Strategia valmistuu vielä tämän kevään aikana.

Voit selailla ja tilata Arktinen kutsuu -kirjaa täältä.

Seuraa meitä