Suomen EU-politiikka puhutti Porin SuomiAreenassa
Eurooppa- ja EU-asiat näkyivät ja kuuluivat tämän vuoden SuomiAreenassa enemmän kuin kenties koskaan aiemmin. Eurooppatiedotus kysyikin tapahtuman Kansalaistorilla tuntoja Suomen EU-politiikasta ja mielipiteitä EU:n tulevaisuudesta. Suomen EU-politiikka sai maltillista kritiikkiä, mutta Porissa siihen oltiin myös tyytyväisiä. Keskustelua käytiin mm. uuteen EU-selontekoon liittyen. Eurooppatiedotus oli esillä tapahtuman Kansalaistorilla yhdessä ulkoasiainministeriön kansalaispalveluiden ja kehitysviestinnän kanssa.
Suomen linja näkyy EU:ssa
Eurooppatiedotuksen yksikön päällikkö Riitta Swan ja ulkoministeri Erkki TuomiojaHelsingistä Porin SuomiAreenaan saapunut Mika Wilén niputti Suomen EU-politiikan tulokset selkeään järjestykseen.
”Nuorisotyöttömyyden hoidossa Suomen aloitteellisuus, erityisesti nuorisotakuu, on hyvä esimerkki muille EU:ssa”, nimeää hän ykkössaavutukseksi.
Wilénin mukaan EU:n kriisimaita koskevassa eurooppalaisessa keskustelussa Suomi on ollut hyvin esillä.
”On hyvä, että meillä on omanlainen linjamme. Saksa on voimakas vaikuttaja, mutta myös pieni Suomi voi näkyä ja vaikuttaa”
EU-politiikan suhteen Wilén esittää myös hienovaraista kritiikkiä.
”Joskus toivoisi, että kansalaisille kerrottaisiin selkeämmin miten asiat ovat eli esim. onko meillä takaukset vai ei"
Työllisyyspolitiikassa EU:lla riittää Mika Wilénin mielestä tekemistäWilénin harmittelee myös sitä, että toisinaan sisäpolitiikka sekoittuu EU-keskusteluun.
Suomi ja EU samassa veneessä
Kimmo Korpijaakko Kirkkonummelta on kohtalaisen tyytyväinen Suomen EU-politiikan tuloksiin.
”Suomella on hyvät edustajat sekä hallituksessa että EU-parlamentissa”, toteaa hän.
”Suomi voisi siinä mielessä olla esimerkki muulle Euroopalle, että julkisen sektorimme on jo varsin tehokas”.
EU-tiedottamisen Korpijaakko myöntää olevan haasteellista.
”Mutta niin se on kunnallispolitiikassakin. Yleensä avoimiin EU-kysymyksiin on saanut kuitenkin aina vastaukset.”
Kimmo Korpijaakkoa huolettaa erityisesti EU:n taloustilanneSuomen ja koko EU:n yhteisenä huolena Kimmo Korpijaakko näkee erityisesti taloustilanteen.
”Meillä ei ehkä mene niin hyvin kuin luulemme. Emme ole Euroopasta erillinen markkina-alue, vaan samassa veneessä muun EU:n kanssa.”
Myös kysymys EU:n ja Venäjän välisestä viisumivapaudesta askarruttaa.
”Kolikolla on kaksi puolta”, maalailee hän tilannetta.
Koulutuksen kansainvälistyminen plussaa
Virpi Ojala Huittisista ja Marita Ojala Noormarkusta näkevät haasteena yhteisten EU-sääntöjen noudattamisen kaikissa maissa.
”Me voisimme joskus ehkä vähän relata tässä ja muut skarpata”, toteavat he ja lisäävät samalla, että yleisesti ottaen Suomi on pitänyt eduistaan hyvin kiinni.
Erityisesti Ojalat ovat tyytyväisiä EU:n myötä opiskelijoiden lisääntyneeseen liikkuvuuteen ja yleensä Suomen kansainvälistymiseen.
”EU on avannut monia ovia ja tuonut kansainvälisyyttä kotimaahan.”
Virpi ja Marita Ojalan mukaan EU on avannut ovia”Kansainvälistymistä olisi varmasti tapahtunut ilman EU:takin, mutta meidät tunnetaan ja meistä tiedetään nyt muualla enemmän kuin ennen”, iloitsevat Ojalat.
Mepit mukaan keskusteluun EU-selonteosta
Hallituksen kesäkuussa antama EU-selonteko linjaa EU:n tulevaisuuden haasteita ja Suomen linjaa. Selonteosta ja Suomen EU-politiikasta väittelivät Porissa ahkerasti myös suomalaismepit.
”Nyt käsillä olevassa selonteossa on paljon parannusta edelliseen, antaisin arvosanan 8-”, analysoi europarlementaarikko Sari Essayah.
”Ja mepit tarvitaan ehdottomasti mukaan EU-selonteosta käytävään keskusteluun”, ehdottaa hän.
Essayah toivoo, että Suomi olisi tulevaisuudessa pragmaattinen jäsenmaa, jolle integraatio ei olisi itsetarkoitus.
Hänen mukaansa kansallisten parlamenttien asemaan EU:ssa pitää kiinnittää enemmän huomiota ja toteaa samalla, että Suomessa on moniin muihin maihin verrattuna hyvä systeemi.
”Yksi keino tukea kansallisten parlamenttien asemaa EU:ssa olisi lisätä niiden ja Euroopan parlamentin välistä vuorovaikutusta”, pohtii Essayah.
Porilaisen Seppo Kesti-Helian kysymyksiin konsulikyydistä vastasi hallinnollinen avustaja Marja-Riitta Jaakola.Euroopan parlamentin jäsen Liisa Jaakonsaari pitää EU-selonteko hyvin tiivistettynä. Hänen mukaansa selonteot vain vanhenevat kovin nopeasti.
Selonteossakin käsiteltyjen ongelmien ratkaisemisessa Jaakonsaari peräänkuuluttaa eurooppalaisten ratkaisujen etsimistä.
”Jos kaikki ajattelevat kansallisista lähtökohdista, niin päätöksenteko hidastuu kuten talouskriisin hoidossa on käynyt.”
”Mikäli kriisissä on ollut jotain hyvää, niin sen myötä olemme nähneet miten riippuvaisia Euroopassa olemme toisistamme. Euroopassa on nyt onnistumisen paikka, koska olemme mantereena menettämässä asemaamme maailmassa”, huolehtii hän.
Mepit Liisa Jaakonsaari ja Sari Essayah keskustelemassa EU-selonteostaKouluarvosanoja seitsemän ja yhdeksän väliltä
Mepeistä Hannu Takkula ja Tarja Cronberg antavat Suomen EU-politiikalle kohtuullisen hyvän palautteen, Cronberg kouluarvosanoin 8–9 ja Takkula 8–8,5.
”Suomi hoiti EU:n budjettineuvottelut hyvin esim. maatalouden ja harvan asutuksen suhteen”, arvioi Tarja Cronberg.
”Suomen vahva talous on vahvistanut asemaamme EU:ssa ja meitä kuunnellaan. Mutta meitä on myös syytetty solidaarisuuden puutteesta.”
Cronberg puhuu lämpimästi EU:n ohella pohjoismaisen yhteistyön merkityksestä.
Kansanedustaja Pirkko Ruohonen-Lerner kertoo saavansa paljon palautetta Suomen EU-maksuista”Meidän kannattaa kehittää yhteistyötä mm. puolustuskysymyksissä. Näin lisätään turvallisuutta koko EU:ssa”, lisää hän.
EU-selontekoon liittyen Hannu Takkula pohtii erityisesti peruskysymystä eli mitä Suomi haluaa EU:lta.
”Meidän pitäisi paremmin ottaa irti hyöty mahdollisuuksista. EU:n sisällä pitää miettiä, miten tartumme haasteisiin. Tahtotilan tulee olla, että haluamme kehittää Euroopan unionia”.
Takkulan mukaan EU:n kehittämiseen meillä on tuoda hyviä, suomalaisia käytäntöjä kuten esimerkiksi tietyt monopolimme.
”EU:ssa emme saa unohtaa perustehtävää ja perusarvoja. On huolestuttavaa, että ne otetaan itsestäänselvyyksinä”, pohtii Takkula EU:n tilaa.
Eduskunnan puhemiestä Eero Heinäluomaa jututtavat europarlamentaarikot Tarja Cronberg ja Hannu TakkulaMeppikollegoitaan aavistuksen kriittisempi on Sirpa Pietikäinen.
”EU-selonteko on hyvin toteava ja deskriptiivinen. Olisin kaivannut siinä pohdittavan enemmän kahta asiaa eli sosiaalista ulottuvuutta ja kasvun eväitä EU:ssa”, summaa hän. Pietikäinen kaipaa myös kansalaisten oikeuksien parempaa vaalimista EU:ssa.
Suomen EU-politiikalle Pietikäinen antaa arvosanaksi vahvan seiskan.
”Ennen Suomi oli rakentavasti mukana kaikessa EU:n päätöksenteossa. Nyt Suomesta on tullut ehkä vähän sellainen jäsenmaa, jossa reagoidaan ja käytetään ääntä kun meillä on ongelma. Kun meillä ei ole erityisiä ongelmia EU:ssa, niin silloin pysytään hiljaa”, pohtii Sirpa Pietikäinen Suomen paikkaa yhteisissä EU-pöydissä.
Sirpa Pietikäisen mukaan EU:ssa voidaan joko yrittää säilyttää nykyisiä teollisuudenaloja tai tavoitella vahvemman kasvun oikeita eväitä.
