Saavutettavuustyökalut

Uutinen 28.8.2013

EU uudistaa maatalous-elintarvikeketjua koskevaa lainsäädäntöään

EU uudistaa maatalous-elintarvikeketjua koskevaa lainsäädäntöään. Kuva: norden.org

Elintarvikeketjuun liittyvät asiat koskettavat niin maataloutta, ympäristöä, eläinten ja kasvien terveyttä kuin kuluttajia – meitä kaikkia. Euroopan komissio hyväksyi toukokuussa esityksen lainsäädäntöpaketista, jolla elintarvikkeita, eläinten terveyttä, kasvinterveyttä, kasvien lisäysaineistoja eli esimerkiksi siemeniä ja mukuloita sekä maatalous-elintarvikeketjun valvontaa koskevien säädösten määrää vähennetään lähes seitsemästäkymmenestä viiteen. Lisäksi uudistus vahvistaa merkittävästi maatalous-elintarvikeketjun valvontaa EU:ssa.

Lainsäädäntöä yksinkertaistetaan

Uudistuksen yleistavoitteena on nykyisin hajallaan olevan lainsäädännön yhtenäistäminen ja yksinkertaistaminen. Esimerkiksi osa kasvien lisäysaineistoa koskevasta  voimassaolevasta lainsäädännöstä on peräisin 1960-luvulta, joten uudistaminen tulee tarpeeseen. Nykylainsäädäntö koostuu lukuisista direktiiveistä. Ne olisi nyt tarkoitus korvata asetuksilla, jotka tulevat sellaisinaan voimaan jäsenmaissa.

Eläinten terveyden suojelussa EU-tasolla kiinnitetään jatkossa entistä enemmän huomiota tarttuvien tautien ennaltaehkäisyyn. Kasvien lisäysaineistoala on Euroopassa laaja – siihen sisältyvät niin eri viljalajit kuin viiniköynnöksetkin. Metsänviljelyaineistosta on oma, erillinen kappaleensa lainsäädännössä. Kasvinterveys- ja lisäysaineistolainsäädännön yhteisiä alueita kehitetään, joten jatkossa toimijat rekisteröidään yhteiseen rekisteriin.

Virallinen valvonta EU-alueella kattaa koko elintarviketjun. Kuva:norden.orgVirallinen valvonta EU-alueella kattaa koko elintarviketjun. Kuva:norden.org

Kasvien lisäysaineisto tarkoittaa erilaisia kasvien siemeniä ja mukuloita. Sotien jälkeisessä Euroopassa oli tärkeää varmistaa viljely ja satojen tuotto. Osa lainsäädännöstä onkin peräisin jo 60-luvulta ja siitä lähtien on alettu myös kehittää rekisteröintiä ja sertifiointia. Nykyisin sadon turvaamisen lisäksi lainsäädännössä huomioidaan uudenlaisia asiakokonaisuuksia kuten kestävä kehitys ja ilmastonmuutos.

Virallinen valvonta EU-alueella kattaa koko elintarvikeketjun aina eläinten ja kasvien tuotannosta ja kaupasta elintarvikkeiden jalostukseen ja jakeluun. Viranomaisvalvonnassa toimivat yhteiset periaatteet kuten riskiperusteisuus, säännöllisyys, suunnitelmallisuus ja avoimuus. Näissä on onnistuttu kokonaisuudessaan jo nyt hyvin – elintarvikkeiden välityksellä ihmisiin tarttuvia tauteja on vähemmän. Kasvien terveydensuojelu vähentää torjunta-aineiden käyttöä ja suojelee myös maisemallisia arvoja.

Lisää maatiaislajikkeita

Komission ehdotuksessa korostetaan, että olisi tärkeää saada markkinoille lisää maatiaislajikkeita. Lisäksi pienille mikroyrityksille annettaisiin vapaus tuottaa markkinoille pieniä määriä siemeniä lievemmillä vaatimuksilla. Tämä lisäisi siementen suurempaa valikoimaa harrastajille. Paljon keskustelua jo etukäteen ovat herättäneet siemenalan rekisteröinti- ja valvontamaksut. On pelätty siementen erikoismarkkinoiden tyrehtymistä ja harmaan siemenkaupan lisääntymistä.

Komissio ehdottaa mikroyritysten vapauttamista valvontamaksuista. Mikroyritykset määritellään alle kymmenen työntekijän ja kahden miljoonan euron vuosiliikevaihdon omaaviksi. EU:ssa lähes 80-90 % toimijoista voidaan määritellä mikroyrityksiksi, Suomessa melkein kaikki.

Seuraavaksi esitystä käsitellään neuvoston työryhmissä ja parlamentissa. Asetukset astunevat voimaan aikaisintaan vuonna 2014.

Kokonaisuudessaan EU:n elintarvikevalvonnassa on onnistuttu jo nyt hyvin.Kuva: norden.org Kokonaisuudessaan EU:n elintarvikevalvonnassa on onnistuttu jo nyt hyvin.Kuva: norden.org

RASFF -hälytysjärjestelmä valvoo elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuutta

EU- ja ETA-maat sekä Sveitsi ilmoittavat löytämistään terveydelle vahingollisista elintarvike- ja rehueristä viranomaisten väliseen RASFF  –hälytysjärjestelmään (Rapid Alert System for Food and Feed). Viime vuonna Suomi teki järjestelmään 105 uutta ilmoitusta. Kaiken kaikkiaan järjestelmään ilmoitettiin kaikkine lisäilmoituksineen lähes 8800 ilmoitusta.

RASFF -järjestelmän tarkoituksena on varoittaa vakavasta terveysriskistä. Suurin osa ilmoituksista koskee elintarvikkeita, sitten rehuja ja kolmanneksi pakkausmateriaaleja. Valtaosa ilmoituksista tulee valvontaviranomaisten kautta, vain noin 14 % ilmoituksista tulee kuluttajien välityksellä. Tämä osoittaa, että valvontajärjestelmä toimii. Suurin osa ilmoituksista koskee hedelmiä ja vihanneksia ja esimerkiksi niiden salmonellariskiä. Myös kala, pähkinät ja erilaiset pakkausmateriaalit ovat ilmoitusten kärjessä.

Järjestelmää on käytetty viime aikoina myös esimerkiksi hevosenlihakohun yhteydessä, vaikka kyse olikin enemmän kuluttajan harhaanjohtamisesta kuin varsinaisesta terveysuhkasta.

Ilmoituksia tehdään sekä rajavalvonnassa kiinni saaduista tuote-eristä että markkinoilla olevista takaisinvedetyistä elintarvikkeista, rehuista ja lemmikkieläinten ruoista. Järjestelmän kautta saadun tiedon perusteella voidaan markkinoilta poistaa terveydelle vahingolliset tuotteet. Euroopan unioni voi kieltää huonolaatuisten tuotteiden tuonnin alueelleen tai määrätä kaikki tuontierät tarkistettaviksi.

Suomi liittyi järjestelmään vuonna 1994. Kaikilla järjestelmään kuuluvilla mailla on oma yhteyspisteensä, Suomessa se on Evira.

Lue lisää:

Komission ehdotus maatalous-elintarvikeketjua koskevan lainsäädännön uudistamiseksi 6.5.2013

RASFF -järjestelmä ja vuosikertomukset (englanniksi)

 Eviran verkkosivut

Seuraa meitä