Saavutettavuustyökalut

Uutinen 23.9.2013

Odottelua Brysselin EU-rintamilla

Pidempään Brysselissä olleiden kollegoiden mukaan syksy on alkanut poikkeuksellisen rauhallisesti. He muistelevat neuvoston öisiä maratonkokouksia ja kovia vääntöjä, jotka olivat arkipäivää euroalueen kriisin ollessa pahimmillaan. Kriisi on hellittänyt, jopa väistymässä.

Pysyvä edustaja Pilvi-Sisko Vierros-VilleneuvePysyvä edustaja Pilvi-Sisko Vierros-Villeneuve

Nyt odotellaan Saksan vaaleja. Useimmat arvelevat, että suuria muutoksia ei unionin johtovaltion EU-politiikassa tapahdu, vaikka hallituskokoonpano muuttuisikin. Niin ei käynyt Ranskassakaan, vaikka valta vaihtui. ”Ranska on Ranska”, ja samaa voidaan sanoa Saksasta. Molemmat maat ovat vahvasti sitoutuneita unioniin, ja niiden toimintaa leimaa jatkuvuus. Se on meille ja koko unionille näidenkin vaalien tärkein tulos.

Jos ranskalaiset saisivat äänestää, he valitsisivat 56%:n enemmistöllä Angela Merkelin uudelleen liittokansleriksi. Jo pari vuotta sitten tehdyssä kyselyssä ranskalaisten valtaosa luotti Merkelin kykyyn hoitaa euroalueen ongelmia, jopa enemmän kuin saksalaiset itse. Ranskalaisten luottamus oman hallituksen toimiin ei ole ollut yhtä korkeissa luvuissa. Saksan taloudenpidosta halutaan ottaa naapurimaassa mallia. Ranskan ja Saksan jatkuvalle yhteistyölle on siis vahvaa tilausta.

Komission puheenjohtaja José-Manuel Barroso piti viikko sitten vuosittaisen puheensa unionin tilasta. Hän korosti yhteisiä toimia talousongelmien ratkomisessa ja kasvun tukemisessa. Hän muistutti kaikkien istuvan samassa veneessä, eikä toisen pään ei voi antaa upota. Barroso kertasi komission aloitteita, joita yritetään vielä saada käsiteltyä ennen Euroopan parlamentin jäämistä vaalitauolle ensi keväänä. Barroso nosti esiin monia Suomenkin ajamia hankkeita, mm. oikeusvaltioperiaatteen, josta on tulossa komission tiedonanto.

Liettualla on puheenjohtajana vielä urakkaa jäljellä. Pöydällä ovat mm. pankkiunionin yhteinen kriisinhallintamekanismi, tietoturvapaketti, televiestinnän sisämarkkinat. Lisäksi Euroopan parlamentilta pitäisi puristaa lopullinen päätös EU:n budjetista vuosille 2014-2020.  Ehtoja on kasattu hyväksynnälle.

”Entä Syyria?” kysyy EU:n ulkopuolisen maan diplomaatti. Syyriasta kyllä puhutaan, mutta unionilla itsellään ei ole sijaa meneillään olevissa neuvonpidoissa. EU:lla on tehtäviä, kun puhutaan humanitaarisesta avusta, pakolaisista ja jälleenrakennuksesta, johon toivottavasti pian päästään. Aiemmin toisteltiin hokemaa, että ”unioni on taloudellinen jättiläinen, mutta poliittinen kääpiö”. Tätä ei ole enää nousevien talouksien esiinmarssin aikana kuullut. Unioni ei ole myöskään kyennyt ottamaan paikkaansa maailmanlaajuisena toimijana. Työtä EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan eteen tehdään. Joulukuussa Eurooppa-neuvosto paneutuu puolustusulottuvuuteen.

EU:n vuonna 2010 perustetun ulkosuhdehallinnon alkutaivalta arvioidaan syksyn aikana. Uuden rakenteen luominen ei ole ollut helppoa. Reviirin raivaaminen on nostattanut kiistoja toimivallasta. EU onnistuu puhumaan yhdellä äänellä vain, jos yhteistyö sujuu toimielinten ja jäsenvaltioiden kesken. Ratkaisuna ei ole se, että kaikki ulkoiseen toimintaan liittyvät asiantuntemus ja resurssit sijoitettaisiin saman katon ja hatun alle.

Euroopan parlamenttiin törmää kaikessa. Lissabonin sopimuksen myötä parlamentin asema vahvistui merkittävästi lainsäädännössä. Nyt setvitään kolmeen pekkaan, neuvoston, komission ja parlamentin kesken uusien artiklojen tulkintoja lainsäädännön toimeenpanosta. Parlamentilla on todellista valtaa, jota ei voi sivuuttaa. Omien tavoitteiden ajamisessa kannattaa hyödyntää Euroopan parlamenttia ja saada sen edustajia puolelleen, sillä he haluavat käyttää valtaansa.

Parlamentista puhutaan ensi kevään vaalienkin takia. Tulevan parlamentin kokoonpano ja komission vaihtuminen vaikuttavat EU:n toimintaan. Senkin takia ollaan odottavissa tunnelmissa.

Pilvi-Sisko Vierros-Villeneuve

Pysyvä edustaja

Seuraa meitä