EU:n hankintadirektiivin uudistus: halvin hinta ei ratkaise
Uusien Euroopan unionin hankintadirektiivien odotetaan tulevan hyväksytyiksi Euroopan parlamentissa ensi kuussa. Uudet direktiivit syrjäyttävät voimaan tultuaan edelliset, vuodelta 2004 peräisin olevat direktiivit. Suomen oma hankintalaki määräytyy pitkälti EU-direktiivien mukaan, monia muutoksia on siis luvassa suomalaisiinkin käytäntöihin.
Uusien hankintadirektiivien tavoitteena on lisätä hankintakäytäntöihin joustavuutta, parantaa pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuihin sekä huomioida paremmin sosiaaliset ja ekologiset näkökulmat. Myös hankintamenettelyjen valvontaa halutaan lisätä.
Julkisilla hankinnoilla on iso rooli Euroopan taloudessa ja työllisyydessä. Uudistuksen tarkoituksena on myös tukea uusia innovaatioita sekä vähähiilistä ja resurssitehokasta taloutta sekä muita Eurooppa 2020-strategiassa annettuja tavoitteita.
Nykyiset kynnysarvot eivät muutu
Useimmilla jäsenvaltioilla on kansalliset kynnysarvonsa sille, koska kilpailutusmenettelyä tulisi käyttää. Suomessa kynnysarvo on 30 00 euroa. EU:n kynnysarvot taas perustuvat Maailman kauppajärjestössä sovittuihin kynnysarvoihin.
EU:n kynnysarvo koskien tavaroita ja palveluja on tällä hetkellä 130 00 euroa. Tuleva uudistus ei muuta sitä, paitsi sosiaalipalvelujen osalta.
– Uudistuksen myötä sosiaali- ja terveyspalveluille asetetaan täysin uudet kynnysarvot eli 750 000 euroa. Kynnysarvot otetaan käyttöön, sillä sosiaali- ja terveyspalvelut tulevat jatkossa nykyistä vahvemmin mukaan direktiivien soveltamisalaan. Uudistus käsittää myös sekä palveluja että rakennusurakoita koskevat julkiset käyttöoikeussopimukset, joille ollaan luomassa omat kynnysarvonsa, kertoo vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Ei yksin halvin hinta
Ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien painoarvo kilpailutuksessa kasvaa uudistuksen myötä. Esimerkiksi vammaisia työllistävät toimijat, työolot, elinkaarikustannukset tai vaikkapa Reilun kaupan standardit voidaan entistä paremmin ottaa huomioon kilpailutusprosessissa. Ainoastaan halvin hinta ei enää takaa voittoa tarjouskilpailussa.
Yksi hankintadirektiivin uudistamisen tavoitteista on helpottaa pienten yritysten osallistumismahdollisuuksia julkisiin tarjouskilpailuihin. Kuva:NN_norden.orgDirektiivin piiriin kuuluvien hankkeiden kohdalla direktiivissä suositellaan kilpailutuksen pilkkomista pienempiin osiin. Näin parannetaan pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuihin ja parantaa myös lähituottajien mahdollisuuksia. Paperityön vähentämiseen taas tähdätään uudistuksella, jonka mukaan enää vain tarjouskilpailun voittajalta edellytetään selvitykset hankintojen soveltuvuudesta.
Lisäksi sähköinen kilpailutuskäytäntö olisi tarkoitus ottaa käyttöön mahdollisimman nopeasti.
Sosiaalipalvelut kilpailutuksen piiriin?
Hankintadirektiiviä ei tällä hetkellä pääosin sovelleta sosiaali- ja terveyspalveluhankintoihin. EU-tuomioistuin on silti useassa ratkaisussaan todennut, että näihinkin hankintoihin tulee soveltaa EU:n perustamissopimusten perustavanlaatuisia oikeussääntöjä, kuten syrjimättömyyttä ja avoimuutta , silloin kun näiden hankintojen osalta on kyseessä jäsenvaltioiden rajat ylittävä intressi.
– Sosiaali-ja terveysalan palveluhankintojen kynnysarvon eli 750 000 euroa ylittäviin hankintoihin luodaan muun muassa etukäteisen ilmoittamisen vaatimus. Jäsenvaltioille annetaan melko laajasti harkintavaltaa pohtia, minkälaiset yksityiskohtaiset säännökset otetaan käyttöön hankintamenettelyissä. Näiden sääntöjen tulee kuitenkin noudattaa edellä mainittuja avoimuuden ja syrjimättömyyden periaatteita, sanoo Markus Ukkola.
Sosiaali- ja terveysalan hankinnoissa tulee direktiivin mukaan mahdollistaa myös erilaisia laatutekijöitä ja esimerkiksi asiakkaiden kuuleminen etukäteen.
Sähköiset käytännöt tulevat
Hankintayksiköissä uudet direktiivit tulevat näkymään erityisesti selkeämpinä sääntöinä. Vaikka säädöstekstin määrä kasvaa toivotaan tulkintatyön helpottuvan tarkempien ohjeiden ja sääntöjen myötä. Sähköisten viestintävälineiden käyttöön on syytä varautua. Esimerkiksi tarjoukset pitäisi jatkossa voida vastaanottaa sähköisessä muodossa.
Direktiivi velvoittaa jäsenvaltioita myös ottamaan käyttöön hankintamenettelyjen valvonnan.
Laki astunee Suomessa voimaan vuonna 2016.
Lue lisää:
Komission ehdotus 20.12.2011: direktiivi julkisista hankinnoista
Julkisista hankinnoista työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla
EU ei vaadi ostamaan puolalaisia kumiperunoita -juttu Eurooppatiedotuksen verkkosivuilla 12.11.2012
